Janne Huovila
Vastaava toimittaja
- Elintarviketieteiden kandidaatti (Ravitsemustiede)
- Valmistelee pro gradu -tutkielmaa aiheena “Internet painonhallinta-asiantuntijuuden toimintaympäristönä”
- Kirjoittanut ravitsemusoppaan Jalkapalloilijanravitsemus.net
- janne.huovila(at)jalkapalloilijanravitsemus.net
Taru Saloheimo
Toimittaja
- Elintarviketieteiden ylioppilas (Ravitsemustiede)
- Tutkii gradussaan raskaudenaikaista D-vitamiinin saantia ja äidin luuntiheyttä
- Harjoitellut Maailman Terveysjärjestöllä (WHO) Genevessä
Riitta Sallinen
Toimittaja
- Filosofian tohtori (Perinnöllisyystiede)
- Elintarviketieteiden kandidaatti (Ravitsemustiede)
- Ryhmäliikuntaohjaaja
Kaivatut, hyvät ja tosi tarpeelliset sivut – kiitos.
Peruskoulutus, lisäkoulutukset, kiinnostuneisuus ravitsemuksen ja funktionaalisen lääketieteen suuntaan – eivät edes nämä tunnu aina riittävän ottamaan selvää mikä tieto on ns. parasta, puhtainta ja oikeaan suuntaan johdattelevaa. Tämä vaikuttaa raikkaalta uudelta lisältä kentälle!
Hienoa jos voimme olla avuksi. Pyrimme parhaamme mukaan välittämään tutkittua tietoa ravitsemuksesta. Ravitsemustutkimukseen keskittyvän koulutuksen pohjalta yritämme suodattaa merkityksellistä tietoa valtavasta internetajat informaatiotulvasta.
Janne, Riitta & Taru
Kerta kaikkiaan upea sivusto, johon on mukava palata!
Laadukkaan tuntuinen ja mielenkiintoinen sivusto. Ote, jolla ravitsemusasioista kirjoitetaan on mielestäni tuore, puolueeton ja ennen kaikkea kiihkoton. Toivottavasti sivuston tekijät jaksavat jatkaa kirjoittelua. Iso Kiitos!
Kiitos Christerille ja Jukalle!
Pyrimme pitämään uutisoinnin kiihkottomana. Toki keskustelua tutkimukset saavat herättää: kun on kyse tieteestä ja tieteen uutisoinnista kriittisyys on aina paikallaan.
Vaikuttaa hyvältä ja luotettavalta sivustolta, koska lähteinä ovat tieteelliset lehdet. En kuitenkaan löytänyt tietoa siitä, kuka tai mikä taho kustantaa nämä sivut ja tehdyn työn. Vaikuttaako kustantaja uutisten valikoitumiseen?
Palvelu perustuu vapaaehtoistoimintaan. Taloudellisia sidoksia suuntaan tai toiseen ei siis ole. Uutisten valikoitumiseen vaikuttaa eniten kirjoittajien mielenkiinto, jota ohjaa mm. tutkimustulosten kansanterveydellinen merkitys. Pyrimme myös arvioimaan tutkimusten metodologista tasoa – siis kuinka hyvin tutkimus on tehty – jonka perusteella voi tehdä johtopäätöksiä tulosten yleistettävyydesä.
Kiitos palautteesta, lisäsin tiedot Tietoa palvelusta -valikkoon.
Heippa,
Hyvältä näyttää. Sattumalta bongasin teidän uudet sivut. Näyttää sellaiselta mitä itsekin tykkäisin tehdä
Hei Tina,
kiva jos pidit. Tervetuloa kommentoimaan ja keskustelemaan, sulta varmaan löytyy painavaa sanottavaa monesta asiasta.
JH
heip,
Tämä oli niitä sivustoja, jotka laitoin heti ensi alkuun kirjanmerkkieni “tarkempaan syyniin” -kategoriaan, ettei vain unohtuisi. Nyt kun ehdin vähän tarkemmin vilkaista, huomaan, että pidän siitä edelleen ja arvostan tekoanne eli tämän blogin toimittamista.
Kirjoitukset ovat annoskokojen puolesta, riippuen jossain määrin kulloisestakin omasta lukuinspiraatiostani, ehkä hivenen liian lyhykäisiä ja kirjoitusten putkahtelutaajuus voisi olla tiuhempi. Minulle tuli vertailukohdaksi mieleeni Science Blogsien blogeista mm. The Frontal Cortex ja Neurophilosophy. Niissä on sopivasti pituutta, omaa pohdintaa ja viitteitä.
Olen jo vuosia kaivannut sellaista suomenkielestä palvelua tai yhteisöllistä meininkiä, jossa yhdessä setvitään ravitsemuksen vaikutusta vaikkapa kognitiivisiin kykyihin tai yleensäkin haetaan tuntumaa jonkin ravintoaineen vaikutuksiin sellaisenaan, jonkin kanssa yhdessä tai tiettyjen olosuhteiden vallitessa. Christerin sivuja pikaselatessa poimisin sieltä esimerkiksi blogiviestin “D-vitamiinin myrkyllisyys”, jossa haetaan yhteisöllisesti tuntumaa myös positiivisten vaikutusten vastakkaiselta suunnalta. Sinne oli kertynyt ihan mukavasti kommentteja.
Todennäköisesti en seuraa tätä blogia kovin aktiivisesti, vaikka siihen on valittu mielekkään näköinen WordPress-teema ja se on sinänsä mukavalukuinen. Seurattavaa löytyy netistä niin paljon, että olen päätynyt ratkaisuun, jossa nostan lukulistoilleni vain sopivahkon päivitystaajuuden omaavia sivustoja. Muutoin lista kasvaisi ihan liian suureksi, kyllästyisin pähkäilemään “mitä tänään lukisin”, ajautuisin lukemaan pelkästään yhtä tai kahta blogia tai vielä pahempaa, pelkkää New York Timesia, oksidatiivinen stressi nopeuttaisi beta-amyloidin kertymistä aivoihini, alkaisin boostaamaan ymmärryskykyni rippeitä Tallinnasta hakemillani stimulanteilla ja lopuksi tuijottaisin vain hiljaa mielessäni eteenpäin, jossa tuijottaisin hiljaa mielessäni eteenpäin..
Voisin toki käyttää RSS-virtojen yhdistelijöitä ja kanavoida harvemmin päivittyvät blogit yhteen, mutta tykkään lukea blogit “sellaisinaan”, enkä niinkään aggregaattorin teema-asuun puettuna.
Mika, Myllylä (Riisuttu mestari): “Hyvät naiset ja herrat, olen keksinyt hormonikaasuttimen! Letkuissakin olen silloin tällöin maannut ja ringeripullosta ladun varressa huikkaa ottanut. Näillä eväillä tässä on viime vuosina liikkeellä oltu!”
Hei,
kiitos Marko rakentavasta ja värikkäästä palautteesta. Erittäin mukava saada palautetta ihmiseltä, joka on selkeästi siirtynyt web 2.0- ja health 2.0-aikakaudelle.
Kommenttisi netin yhteisöllisyydestä osui naulankantaan. Itsekin voin kertoa aiheesta omakohtaisen anekdootin: Sain maisterivaiheen lopputentistä arvosanan erinomainen 5/5. Se tekee tästä mielenkiintoisen, että olin käynnyt tiivistä keskustelua Christerin blogissa kesän aikana kahteen tenttikysymykseen liittyen. Netin tieto yhdistettynä netin yhteisöllisyyteen on mieletön tapa oppia asioita. Toivottavasti netin yhteisöllisyyttä hyödyntävä toimintakulttuuri löytää paikkansa myös suomalaisessa koulutusjärjestelmässä.
Se olisi unelma, että tämä uutispalvelu voisi toimia yhteisöllisenä ravitsemustiedon foorumina. Ja itse asiassa tämä onkin osa ravitsemusblogosfääriä. Toisaalta suosio ei ole itse tarkoitus; haluamme säilyttää tietyn tieteellisen tason. Valitettavasti valtamediassa ravitsemusuutisointi ei mene käsikädessä tutkimusten tieteellisen ja yhteiskunnallisen merkittävyyden kanssa.
Haluamme myös lähestyä tiedettä enemmän metodologiasta käsin kuin jostain vahvasti ideologiasta käsin. Jos meillä olisi vahvat ideologiset silmälasit, joiden läpi tutkimuksia tulkitsisimme, synnyttäisi se todennäköisesti myös enemmän yhteisöllisyyttä. Tämä on käsittääkseni netille tyypillinen ilmiö: ideologinen paatos ravitsemukseen synnyttää vahvemmin yhteisöllisyyttä kuin tieteellinen epävarmuus.
Olisi tietysti mukava jos voisimme päivittää sivustoa useammin. Ei ole kuitenkaan itse tarkoitus lähteä jokaisen tieteelliseen tähdenlentoon mukaan. Toimimme asiantuntijan roolissa, ja siksi on tärkeää aina arvioida, että riittääkö meidän oma asiantuntemuksemme arvioimaan tutkimusten merkitystä ja onko tutkimus oikeasti merkittävä.
Uutisointi voisi olla tietenkin aina syvemmmälle pureutuvaa. Toisaalta aika paljon kirjoittamista harrastaneena pidän tiivistämisen taitoa yhtenä hyvänä asiantuntemuksen merkkinä. Jos on ymmärtänyt hyvin tutkimusartikkelin, niin sen osaa yleensä tiivistää muutamaan lauseeseen.
Itsekin pidän mielenkiintoisena ravitsemuksen vaikutusta kognitiivisiin kykyihin. Toisaalta myönnän, etten ihan hirveästi tiedä aiheesta. Mutta tässä on esimerkiksi teen kofeiinin ja L-theaniinin vaikutuksesta katsausartikkeli. Ollaan kuitenkin aika alkutekijöissä tutkittaessa yksittäisten yhdisteiden vaikutusta käyttäytymiseen.
Kiitos palautteesta ja toivottavasti pystymme tarjoamaan jatkossakin kiinnostavaa luettavaa!
JH