Kaksi laajaa tutkimusta terveellisten elämäntapojen merkityksestä

JAMA, yksi arvostetuimmista lääketieteen julkaisusarjoista, esittelee tuoreessa numerossaan kaksi laajaa seurantatutkimusta elämäntapojen yhteydestä kroonisiin tauteihin. Toisessa tutkimuksessa seurattiin 22,4 vuoden ajan yli kahtakymmentätuhatta miestä. Tutkimuksessa selvitettiin terveellisten elämäntapojen (normaali paino, ei tupakoi, säännöllinen liikunta, kohtuullinen alkoholin käyttö, viljatuotteiden käyttö aamupalalla sekä kasvisten ja hedelmien käyttö) yhteyttä sydänvaurioiden ilmaantuvuuteen.

Toisessa tutkimuksessa seurattiin 14 vuoden ajan yli kahdeksaakymmentätuhatta naista. Tutkimuksessa selvitettiin terveellisten elämäntapojen (normaali paino, säännöllinen liikunta, verenpainetta ehkäisevä ruokavalio (DASH), kohtuullinen alkoholin käyttö, käyttää ei-narkottiista kipulääkettä vähemmän kuin kerran viikossa ja käyttää 400 µg tai enemmän foolihappolisää päivässä) yhteyttä korkean verenpaineen ilmaantuvuuteen. Seurantajaksojen alussa miehet olivat keskimäärin 53-vuotiaita ja naiset 36-vuotiaita.

Seurantajakson lopussa miehistä, jotka eivät täyttäneet yhtäkään elämäntapakriteeriä, sai 21,2 % sydänvaurion ja miehistä, jotka täyttivät neljä tai enemmän elämäntapakriteerejä, sai 10,1 % sydänvaurion. Kaiken kaikkiaan riski saada sydänvaurio ikävuodesta 40 ikävuoteen 70 oli 13,8 % ja ikävuodesta 80 eteenpäin 10,6 %.

Naisilla merkittävin yhteys oli korkean painoindeksin ja korkean verenpaineen ilmaantuvuuden välillä. Korkealta verenpaineelta suojasivat terveelliset ruokatottumukset, kohtuullinen alkoholin käyttö ja liikunta. Mikäli tutkittavat täyttivät useamman elämäntapakriteerin riski korkeaan verenpaineeseen oli pienempi. Tutkittavilla, joilla oli ylipainoa, mutta muuten terveelliset elämäntavat, riski korkeaan verenpaineeseen oli pienempi.

Tutkimustulokset eivät olleet yllättäviä, mutta pitkän seurantajakson ja suuren tutkittavien määrän takia ne antavat vahvaa näyttöä väestötasolla elämäntapatekijöiden ja kroonisten tautien välisistä yhteyksistä.

[Uutisen kirjoittajan huomautus foolihappolisästä terveyskriteerinä: tutkimusten mukaan on terveellisempää suosia folaatin lähteenä ruoan folaattia kuin saada folaattia pelkästään foolihappona ravintoainelisistä]

Aro A. Miksi folaatti ja foolihappo kiinnostavat? Terveyskirjasto.fi 4.2.2008

Djousse, Driver, Gaziano. Relation Between Modifiable Lifestyle Factors and Lifetime Risk of Heart Failure. JAMA 2009;302:394-400

Forman, Stampfer, Curhan. Diet and Lifestyle Risk Factors Associated With Incident Hypertension in Women. JAMA 2009;302:401-11

JH

Runsas kuidunsaanti edistää terveyttä

Ravinnon kuidulla on tutkimuksissa havaittu monenlaisia terveysvaikutuksia. Tuoreessa seurantatutkimuksessa selvitettiin kuidun saannin vaikutusta sydän- ja verisuonitautien riskitekijöihin henkilöillä joilla on suuri sairastumisriski. Kolmen kuukauden seurantajakson alussa tutkittavia ohjeistettiin muuttamaan ruokavaliota enemmän kuitua sisältäväksi. Seurantajakson lopussa sydän- ja verisuonitautien riskiä mittaavissa tekijöissä oli tapahtunut muutoksia.

Eniten kuitua saaneilla paino, vyötärönympärys ja verenpaine laskivat. Myös paastoglukoosin, kokonaiskolesterolin ja tulehdusta mittaavan C-reaktiivisen proteiinin pitoisuudet laskivat sekä hyvän HDL-kolesterolin pitoisuus nousi kuitua eniten saanneilla. Lisääntynyt kuidunsaanti oli siis yhteydessä terveyttä edistäviin muutoksiin.

Tutkimustulosta voi selittää osittain se, että runsaasti kuitua sisältävät ruoka-aineet sisältävät myös runsaasti muita terveellisiä ravintoaineita. On siis monta syytä syödä kuitua sisältäviä ruoka-aineita. Kuitua saa kasvikunnan tuotteista. Kasvikset, hedelmät, kokojyvävilja ja pänkinät ovat parhaita kuidun lähteitä.

Effects of dietary fibre intake on risk factors for cardiovascular disease in subjects at high risk. Journal of Epidemiology and Community Health 2009;63:582-8

JH

Vähärasvaisista maitotuotteista on ruokavalion perustaksi

Kahdessa tuoreessa tutkimuksessa saatiin näyttöä vähärasvaisten maitotuotteiden terveysvaikutuksista. Seurantatutkimuksessa runsas vähärasvaisten maitotuotteiden käyttö oli yhteydessä alhaisempaan verenpaineeseen. Interventiotutkimuksessa vähärasvaisia maitotuotteita käyttäneillä paino lisääntyi vähemmän kuin runsasrasvaisia maitotuotteita käyttäneillä. Jälkimmäisessä tutkimuksessa ei sen sijaan löydetty yhteyttä maitotuotteiden käytön ja verenpaineen välillä.

Maitotuotteiden mahdollinen vaikutus verenpaineeseen voi selittyä sillä, että maitotuotteet ovat hyvä kalsiumin, magnesiumin, kaliumin ja peptidien lähde. Nämä ravintoaineet saattavat estää angiotensiinia muuttavan entsyymin ja opioidinkaltaisen peptidin toimintaa, jonka takia verenpaine pysyy alhaisempana. Vähärasvaisten maitotuotteiden hyödyt verenpaineeseen voivat selittyä myös sillä, että niistä puuttuu tyydyttynyt rasva, jolla on epäedullisia vaikutuksia verisuonien seinämien toimintaan. Mahdollisia painonhallintaa edistäviä maitotuotteiden komponentteja ovat kalsium ja heraproteiini.

Nämä tutkimustulokset tukevat käsitystä, jonka mukaan vähärasvaiset maitotuotteet ovat hyvä perusta terveelliselle ruokavaliolle.

Toledo ym. Low-fat dairy products and blood pressure: follow-up of 2290 older persons at high cardiovascular risk participating in the PREDIMED study. British Journal of Nutrition 2009:101;59-67

Alonso ym. The effect of low-fat versus whole-fat dairy product intake on blood pressure and weight in young normotensive adults. Journal of Human Nutrition and Dietetics 2009

JH