Yöunien yhteys ruokatottumuksiin suomalaisilla lapsilla

Suomalaiset ravitsemustutkijat Lisa Westerlund, Carola Ray ja Eva Roos esittelivät British Journal of Nutrition -tiedejulkaisussa tutkimustuloksia 10-11-vuotiaiden suomalaislasten unen määrän yhteydestä ruokatottumuksiin. Aikaisemmissa tutkimuksissa lapsilla lyhyet yöunet ovat olleet yhteydessä ylipainoon. Yksi selitys yhteydelle on, että liian lyhyet yöunet johtavat hormonimuutoksiin, kuten alhaisiin leptini- ja kasvuhormonipitoisuuksiin, jonka seurauksena mm. ruokahalu kasvaa. Yhteyttä saattavat selittää myös elämäntapatekijät, kuten vähäinen liikunnan harrastaminen.

Tutkimukseen osallistui 1265 10-11-vuotiasta lasta Etelä-Suomen ruotsinkielisistä kouluista. Tytöt söivät keskimäärin enemmän terveellisempää, ravintoainetihettä ruokaa. Pojat söivät keskimäärin enemmän epäterveellisempää, energiapitoista ruokaa.

Tutkimuksen mukaan koulupäivinä vähemmän nukkuneet söivät enemmän energiapitoista ruokaa, kuten pikaruokaa ja makeisia, ja vähemmän ravintoainepitoisia ruokia, kuten hedelmiä ja kasviksia. Yhteys oli selvempi pojilla kuin tytöillä. Viikonloppujen yöunien pituudella ei ollut vastaavaa yhteyttä.

Westerlund L, Ray C, Roos E. Association between sleeping habits and food consumption patterns amon 10-11-yeard-old children in Finland. British Journal of Nutrition 2009;7:1-7

JH

Globalisaatio ja ruokakulttuurit

Globalisaatioon ja terveyteen liittyviä tieteellisiä artikkeleja esittelee julkaisusarja Globalization and Health. Tuoreessa tutkimuksessa arvioidaan globalisaation, erityisesti kauppapolitiikan liberalisaation, merkitystä Keski-Amerikassa. Perinteisestä ruokakulttuurista siirtyminen uuteen ruokakulttuuriin on johtanut lihavuuden ja kroonisten tautien lisääntymiseen. Markkinoiden avautumisen myötä useiden epäterveellisten elintarvikkeiden saatavuus ja käyttö ovat lisääntyneet. Liha ja prosessoidut elintarvikkeet, joissa on usein paljon rasvaa, sokeria ja suolaa, ovat korvanneet entistä kasvisvoittoista ruokavaliota.

Samantyyppinen muutos on ollut nähtävissä myös mm. Euroopassa asuvilla siirtolaisilla ja Pohjois-Amerikan Inuiteilla. Laajassa katsausartikkelissa todetaan, että eripuolilta maailmaa Eurooppaan muuttaneilla on kasvisvoittoinen ja terveellisempi ruokavalio muuttunut enemmän rasvaa, sokeria ja suolaa sisältäväksi. Erityisesti nuoret sekä toisen tai sitä useamman polven siirtolaiset ovat muuttaneet ruokavaliotaan “länsimaisen ruokavalion” suuntaan. Tämän seurauksena siirtolaisilla on kroonisia tauteja valtaväestöä enemmän. Myös Pohjois-Amerikan Inuiteilla perusruokavalio on muuttunut huonompaa suuntaan runsaan alkoholin käytön pysyessä entisellään, minkä takia sairastavuus on suurta.

Kokoavasti voidaan todeta, että ruokakulttuurien kohtaaminen on suuri rikkaus, mutta vuosisatoja ja -tuhansia vanhoja syömiseen liittyviä viisauksia ei ole syytä unohtaa brändättyjen pussukoiden, patukoiden ja pullojen keskellä.

Thow & Hawkes. The implications of trade liberalization for diet and health: a case study from Central America. Globalization and Health 28 July 2009

Gilbert & Khokhar. Changing dietary habits of ethnic groups in Europe and implications for health. Nutrition Reviews 2008;66:203-15

Jamieson & Kuhnlein. The paradox of anemia with high meat intake: a review of the multifactorial etiology of anemia in the Inuit of North America. Nutrition Reviews 2008;66:256-71

JH

Ruokatottumukset ja liikunta nuorilla

The International Journal of Behavioral Nutrition and Physical Activity julkaisi tänään artikkelin murrosikäisten ruokatottumuksista ja fyysisestä aktiivisuudesta Iso-Britanniassa. Myös Nutrition Journal julkaisi tänään nuorisotutkimuksen: ruokatottumusten, fyysisen aktiivisuuden ja kehonpainon muutoksista Yhdysvaltalaisilla nuorilla, jotka siirtyivät lukiosta (High School) korkeakouluun (College).

Murrosikäisten tutkimuksessa oli mukana 176 12-16-vuotiasta. Terveellisiä elämäntapoja arvioitiin viikon ajan kolmen suosituksen suhteen: fyysinen aktiivisuus (vähintään 60 min kohtuullisella tai kovalla rasitustasolla päivittäin) hedelmien ja kasvisten käyttö (vähintään viisi annosta päivässä) sekä aamupalan syöminen (vähintään viitenä päivänä viikossa). Fyysistä aktiivisuutta mitattiin nuorten mukana kuljettamallaan kiihtyvyysmittarilla. Kaikki kolme suositusta täytti 6 % tutkituista, kaksi suositusta 40 % ja yhden suosituksen 44 %. Yhtäkään kolmesta suosituksesta ei täyttänyt 10 % tutkittavista. Erityisesti tytöt olivat riskiryhmässä: he olivat vähemmän fyysiseti aktiivisia ja söivät harvemmin aamupalan kuin pojat. Nuoremmat olivat fyysisesti aktiivisempia kuin vanhemmat. Vanhemmat söivät enemmän kasviksia ja hedelmiä kuin nuoremmat, poiketen aikaisemmista tutkimuksista.

Nuorilla aikuisilla tehtyyn tutkimukseen osallistui 186 opiskelijaa. Tiedot kerättiin kevätlukukauden alussa ja lopussa, jolloin opiskelijat suorittavat lukiota, sekä syyslukukauden alussa ja lopussa, jolloin opiskelijat olivat siirtyneet korkeakouluun. Tutkimuksessa mitattiin ruokatottumuksia, fyysistä aktiivisuutta ja muuta terveyskäyttäytymistä. Paino lisääntyi keskimäärin 1,5 kg syyslukukauden aikana (15 viikkoa). Peräti 23 %:lla paino lisääntyi syyslukukaudella vähintään 5 %, joka tarkoitti keskimäärin 4,5 kg. Henkilöt, joiden paino lisääntyi yli 5 %, ilmoittivat syövänsä useammin aamupalaa, nukkuvan enemmän ja harrastavan vähemmän liikuntaa. Aiemmissa tutkimuksissa on saatu samansuuntaisia tuloksia ensimmäisen korkeakouluvuoden vaikutuksista, mutta aiemmin sekä nuorilla että aikuisilla tehdyissä tukimuksissa aamupalan väliin jättäminen ja lyhyet yöunet ovat olleet yhteydessä painon nousuun.

Pearson ym. Patterns of adolescent physical activity and dietary behaviours. The International Journal of Behavioral Nutrition and Physical Activity 22 July 2009

Wengreen, Moncur.Change in diet, physical activity, and body weight among young-adults during the transition from high school to college. Nutrition Journal 22 July 2009

JH

Kaksi laajaa tutkimusta terveellisten elämäntapojen merkityksestä

JAMA, yksi arvostetuimmista lääketieteen julkaisusarjoista, esittelee tuoreessa numerossaan kaksi laajaa seurantatutkimusta elämäntapojen yhteydestä kroonisiin tauteihin. Toisessa tutkimuksessa seurattiin 22,4 vuoden ajan yli kahtakymmentätuhatta miestä. Tutkimuksessa selvitettiin terveellisten elämäntapojen (normaali paino, ei tupakoi, säännöllinen liikunta, kohtuullinen alkoholin käyttö, viljatuotteiden käyttö aamupalalla sekä kasvisten ja hedelmien käyttö) yhteyttä sydänvaurioiden ilmaantuvuuteen.

Toisessa tutkimuksessa seurattiin 14 vuoden ajan yli kahdeksaakymmentätuhatta naista. Tutkimuksessa selvitettiin terveellisten elämäntapojen (normaali paino, säännöllinen liikunta, verenpainetta ehkäisevä ruokavalio (DASH), kohtuullinen alkoholin käyttö, käyttää ei-narkottiista kipulääkettä vähemmän kuin kerran viikossa ja käyttää 400 µg tai enemmän foolihappolisää päivässä) yhteyttä korkean verenpaineen ilmaantuvuuteen. Seurantajaksojen alussa miehet olivat keskimäärin 53-vuotiaita ja naiset 36-vuotiaita.

Seurantajakson lopussa miehistä, jotka eivät täyttäneet yhtäkään elämäntapakriteeriä, sai 21,2 % sydänvaurion ja miehistä, jotka täyttivät neljä tai enemmän elämäntapakriteerejä, sai 10,1 % sydänvaurion. Kaiken kaikkiaan riski saada sydänvaurio ikävuodesta 40 ikävuoteen 70 oli 13,8 % ja ikävuodesta 80 eteenpäin 10,6 %.

Naisilla merkittävin yhteys oli korkean painoindeksin ja korkean verenpaineen ilmaantuvuuden välillä. Korkealta verenpaineelta suojasivat terveelliset ruokatottumukset, kohtuullinen alkoholin käyttö ja liikunta. Mikäli tutkittavat täyttivät useamman elämäntapakriteerin riski korkeaan verenpaineeseen oli pienempi. Tutkittavilla, joilla oli ylipainoa, mutta muuten terveelliset elämäntavat, riski korkeaan verenpaineeseen oli pienempi.

Tutkimustulokset eivät olleet yllättäviä, mutta pitkän seurantajakson ja suuren tutkittavien määrän takia ne antavat vahvaa näyttöä väestötasolla elämäntapatekijöiden ja kroonisten tautien välisistä yhteyksistä.

[Uutisen kirjoittajan huomautus foolihappolisästä terveyskriteerinä: tutkimusten mukaan on terveellisempää suosia folaatin lähteenä ruoan folaattia kuin saada folaattia pelkästään foolihappona ravintoainelisistä]

Aro A. Miksi folaatti ja foolihappo kiinnostavat? Terveyskirjasto.fi 4.2.2008

Djousse, Driver, Gaziano. Relation Between Modifiable Lifestyle Factors and Lifetime Risk of Heart Failure. JAMA 2009;302:394-400

Forman, Stampfer, Curhan. Diet and Lifestyle Risk Factors Associated With Incident Hypertension in Women. JAMA 2009;302:401-11

JH

Lasten syöminen ja ympäröivä yhteiskuntamme

Mediassa etsitään usein syytä lasten ylipainoon ruokavalion koostumuksesta ja liikunnan määrästä. Näiden yksilöitä koskevien syiden vastapainoksi Nutrition Reviews -lehden katsausartikkelissa esitellään tutkimusnäyttöä erilaisten ympäristötekijöiden vaikutuksista lasten syömiseen kotiympäristössä. Tämän artikkelin ulkopuolelle jäävät koulun, kaveriporukoiden ja harrasteporukoiden vaikutus. Katsausartikkelin viesti on selkeä: lasten ylipaino ei ole vain yksilöiden ja perheiden ongelma vaan myös (ja ensisijaisesti?) yhteiskunnallinen ongelma.

Kotiympäristössä lasten syömiseen vaikuttavat tekijät:

1 POLIITTINEN JA TALOUDELLINEN YMPÄRISTÖ
1.1 MAKROTASO
Ruoan hinta; Viranomais- ja kauppapolitiikka; Kansalliset ja yhteisöjen ruokaohjelmat; Kansallisen tason ja yhteisöjen taloudellinen tilanne
1.2 MIKROTASO
Perheen sosioekonominen status; Perheen mahdollisuus ja kyky tarjota turvallista ruokaa; Ruokaohjelmiin osallistuminen
2 SOSIOKULTTUURINEN YMPÄRISTÖ
2.1 MAKROTASO
Rotu, etnisyys ja kulttuurinen identiteetti; Mediamainonta ja markkinoinnille altistuminen; Ruoankäyttötrendit
2.2 MIKROTASO
Tottumukset ja traditiot; Perheen rakenne, stressi ja aikataulut; Vanhemmuus: käytännöt, kasvatustavat ja säännöt; Vanhempien syöminen; Perheen ruokatottumukset ja ruokavalio; Perheen koulutus ja ravitsemustietoisuus; Ruoanvalmistustaidot
3 FYYSINEN YMPÄRISTÖ (RAKENNETTU JA LUONNOLLINEN)
3.1 MAKROTASO
Ruokamaisema – institutionalisoitunut ruoan tuotanto, saatavuus ja käyttö; Viestintäinfrastruktuurit
3.2 MIKROTASO
Ruoan saatavuus ja käyttö kotona; Audiovisuaalisen median käyttölaitteet; Keittiömaisema, ruokapöytämaisema, lautasmaisema, ruokamaisema; Keittiön laitteisto ja ruoanvalmistustarvikkeet; Kodin ja lähiyhteisöjen kasvimaat/puutarhat

Rosenkranz, Dzewaltowski. Model of the home food environment pertaining to childhood obesity. Nutrition reviews 2008;66:123-40

JH

Suomalaisten terveyskäyttäytyminen ja ruokatottumukset

YLE ja Lääkärilehti uutisoivat Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) raportista “Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys, kevät 2008″. Raportin mukaan suomalaisten ruokatottumukset ovat muuttuneet terveellisemmiksi, mutta siitä huolimatta ylipainoisten määrä on lisääntynyt.

Tuoreita kasviksia kertoi syövänsä päivittäin 42 %. 61 % kertoi käyttäneensä Sydänmerkki-tuotteita edellisen vuoden aikana. Maidon ja levitteiden kohdalla yhä useammat valitsevat tyydyttynyttä rasvaa sisältävien tuotteiden sijaan rasvattomia tai tyydyttymättömiä rasvoja sisältäviä tuotteita.

Miehistä 56 % ja naisista 44 % oli ylipainoisia (painoindeksi ≥ 25) vastanneiden itse ilmoittamien painon ja pituuden perusteella. Miehistä 49 prosenttia ja naisista 55 prosenttia ilmoitti harrastavansa vapaa-ajan liikuntaa vähintään 3 kertaa viikossa. Kolmannes vastaajista ilmoitti yrittäneensä laihduttaa viimeisen vuoden aikana.

Terveys- ja ruokatottumusten alueellisten ja ajallisten erojen seurantaan THL on kehittänyt uuden, helposti käytettävän palvelun terveytemme.fi. Sivustolla voi seurata mm. kasvisten, hedelmien ja marjojen käytön yleisyyttä alueellisesti ja ajallisesta. Palveluun on koottu pitkältä ajalta useiden tutkimusten tiedot ja sen avulla saa hyvän kuvan suomalaisten elintavoista ja sairastavuudesta.

Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys, kevät 2008. Health Behaviour and Health among the Finnish Adult Population,Spring 2008. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Raportti 2/2009

Terveytemme.fi

JH

Opiskelijat ja terveelliset ruokatottumukset

Suomalaisen selvityksen mukaan kolmannes yliopistossa opiskelevista ja 41 % ammattikorkeakoulussa opiskelevista miehistä on ylipainoisia. Säännöllisin väliajoin uutisoidaan myös varusmiesten heikentyneestä yleiskunnosta: vuosi sitten kolmannes varusmiehistä oli ylipainoisia. Mutta mitkä asiat ovat esteenä painonhallinnalle? Entä mitkä asiat tukevat painonhallintaa?

Yhdysvaltalaisilla yliopisto-opiskelijoilla tehtiin tutkimus, jossa tutkittiin esteitä ja mahdollistajia terveelliselle painonhallinnalle. Opiskelijoilla ruokatottumukset eivät ole useinkaan terveelliset, mutta miksi? Tärkeimpänä psyykkisenä syynä epäterveellisille ruokatottumuksille ja liikunnan puutteelle tutkittavat pitivät itsekurin puutetta. Syömistä ohjaa usein sosiaaliset tilanteet ja sosiaalinen paine, jonka takia toimitaan niin kuin muutkin toimivat. Ruokatottumuksiin vaikuttavista ympäristötekijöistä esiin nousivat aikarajoitteet, yliopiston ravintoloiden tarjoamat epäterveelliset ateriavaihtoehdot sekä terveellisen ruoan kallis hinta.

Terveellisiä elämäntapoja tukevina psyykkisinä tekijöinä pidettiin säännöllisistä ruoka-ajoista ja sopivista annoskoista huolehtimista. Tutkittavien mielestä liikunnan harrastamiseen ja erityisesti naisilla terveellisiin ruokatottumuksiin motivoivat ystävät. Ympäristötekijöistä terveellistä painonhallintaa tukivat yliopistojen ruokaloiden terveelliset ateriavaihtoehdot ja yliopiston tarjoamat liikuntamahdollisuudet.

Miehet pitivät naisia enemmän esteenä terveellisen ruoan kallista hintaa ja ruoanvalmistukseen tarvittavan ajan puutetta. Naiset taas pitivät miehiä enemmän stressiä syynä liialliseen syömiseen. Naiset myös painottivat enemmän sosiaalisen paineen ja tuen merkitystä sekä esteenä että mahdollistajana.

College Students’ Barriers and Enablers for Healthful Weight Management: A Qualitative Study. Journal of Nutrition Education and Behavior 2009;41:281-6

JH

Kiire ja ruokatottumukset

Tuoreen Public Health Nutrition -lehden mukaan kiire on esteenä terveelliselle syömiselle ja liikunnalle Australialaisilla naisilla. Tutkimukseen osallistui 1580 naista, joista 41 % oli sitä mieltä, että kiire on este terveelliselle syömisille, ja 73 % oli sitä mieltä, että kiire on este liikunnalle. Henkilöt, jotka ilmoittivat kiireen esteeksi, söivät vähemmän hedelmiä ja kasviksia ja noudattivat muita huonommin liikuntasuosituksia. Selkeästi yleisin este terveelliselle syömiselle ja liikunnalle olivat pitkät työ- ja opiskelupäivät.

Toisessa, brittiläisessä, tutkimuksessa tutkittiin kiirettä esteenä liikunnalle. Tutkimustulokset olivat Australialaisen tutkimuksen kanssa samansuuntaisia, koskien myös miehiä. Naisilla työpäivien pituus vaikutti kuitenkin liikunnan määrään herkemmin kuin miehillä.

Welch ym. Is the perception of time pressure a barrier to healthy eating and physical activity among women? Public Health Nutrition 2009;12:888-95

Popham & Mitchell. Leisure time exercise and personal circumstances in the working age population: longitudinal analysis of the British household panel survey. Journal of Epidemiology and Community Health 2006;60:270-4

JH