Lihavuuden syistä

Painonhallinnasta tuottavat tietoa monenlaiset intressiryhmät. Internet-ajan informaatiotulvan keskellä asiantuntevat yleiskatsaukset ovat kullan arvoisia. Obesity Reviews -julkaisusarja tarjoaa ilmaiseksi kaikkien luettavaksi poikkeuksellisen hyvän katsauksen lihavuuden yksilötason syistä. Artikkeli on tarkoitettu ennen kaikkea kliinistä neuvontatyötä tekevien apuvälineeksi. Artikkelissa kerrotaan tutkimuksiin perustuen lihavuuteen vaikuttavista sosiokulttuurisista, fysiologisista, psykologisista ja lääkkeiden aikaansaamista tekijöistä.

Jotta lihavuuden yksilöllisiä syitä voitaisiin ratkaista on tärkeää ymmärtää syiden moninaisuus. Lihavuuden syynä voi olla alhainen perusaineenvaihdunta:

• Geenit selittävät suuren osan ihmisten välisestä painoindeksin vaihtelusta. Geenit vaikuttavat paitsi aineenvaihduntaan, myös ruoka- ja liikuntatottumuksiin
• Naisilla perusaineenvaihdunta on pienempi kuin saman painoindeksin omaavalla miehillä, selittyen pääosin pienemmästä lihaskudoksen määrästä
• Ikääntyminen laskee perusaineenvaihduntaa
• Aineenvaihduntaan vaikuttavat myös hermostohormonaaliset tekijät, lääkkeet, lihaskudoksen kato ja ruskea rasva
• Painonpudotus itsessään laskee perusaineenvaihduntaa

Liialliseen syömiseen vaikuttavat sosiokulttuuriset, fysiologiset, psykologiset ja lääkehoitoon liittyvät tekijät:

• Syömistä ohjaavat tavat, uskomukset, sosiaalinen paine, ruoan saatavuus ja ympäristö, jossa tämä kaikki tapahtuu
• Erilaiset fysiologiset tekijät voivat johtaa ylensyöntiin. Erityisesti epäsäännöllisen ruokailurytmin ja ruokavalion heikon laadun uskotaan johtavan fysiologisten mekanismien kautta ylensyöntiin
• Liika syöminen ei välttämättä ole seurausta elimistön energiavajeesta viestittävistä mekanismeista, vaan liika syöminen voi olla seurausta tunteille, kuten stressille, turhautumiselle, ilolle, yksinäisyydelle, ahdistukselle ja vihalle
• Myös lääkkeet voivat lisätä ruokahalua

Fyysisen aktiivisuuden esteitä ovat sosiokulttuuriset, fysiologiset, psykologiset ja lääkehoitoon liittyvät tekijät:

• Sosiaalinen ja fyysinen ympäristö voivat kannnustaa liikuntaan tai liikkumatomuuteen
• Monet sairaudet vaikeuttavat liikkumista
• Psyykkiset esteet voivat vaikeuttaa liikunnan ottamista osaksi arkipäivää

Ketään ei ole ohjelmoitu yhdenkään tekijän vangiksi harvinaisia sairauksia lukuunottamatta. Tutkimusnäyttöä on esimerkiksi siitä, että tietyn lihavuuteen altistavan geenin omaavilla henkilöillä korkea fyysinen aktiivisuus on erityisen suojaava tekijä.

Aiheesta kiinnostuneiden kannattaa ehdottomasti tutustua artikkeliin

Sharma, ym. Obesity is a sign – over-eating is a symptom: an aetiological framework for the assessment and management of obesity. Obesity reviews 17 nov 2009

JH

Image: Michelle Meiklejohn / FreeDigitalPhotos.net

Varhaisnuoret ja ylipaino

Eurooppalaisista lapsista 30 % on ylipainoisia. Suomessa nuorten ylipainoisten osuus kolminkertaistui vuosien 1977 ja 2005 välillä. Ympäri maailmaa ollaan avuttomia: miten kaikki se valtava teoreettinen tieto, mikä meillä on ylipainon syistä, saadaan kanavoitua käytäntöön ylipainon ehkäisyssä. Suomessa poliitikot ovat viime kuukausina ehdotelleet ratkaisuksi keppiä sokeri- ja rasvaveron muodossa.

BMC Public Health -julkaisusarja esitteli espanjalaisen interventiotutkimuksen lähtökohtia. Ylipainoisille ja lihaville nuorille tarjotaan kepin sijaan mahdollisuutta muuttaa omia elintapojaan. Tutkimuksessa on mukana 204 13-16-vuotiasta ylipainoista tai lihavaa varhaisnuorta. He tapaavat asiantuntijan ohjauksessa mm. pienissä ryhmissä viikottain kahden kuukauden ajan ja tämän jälkeen kerran kuukaudessa 11 kuukauden ajan. Heiltä seurataan 1) ruokavaliota, 2) fyysistä aktiivisuutta ja kuntoa, 3) psyykkistä profiilia, 4) kehonkoostumusta, 5) hematologista profiilia, 6) biokemiallista ja metabolista profiilia, 7) mineraali- ja vitamiiniprofiilia, 8] immunologista profiilia ja 9) geneettistä profiilia.

Jotta nykyiset nuoret sukupolvet voisivat säilyttää toimintakykynsä pitkälle eläkeikään asti, olisi Suomessakin syytä tarjota nuorille tukea terveiden elintapojen sisäistämiseen. Epäterveellisiä elintarvikkeita emme voi poistaa yhteiskunnasta, mutta niiden kiinnostavuuteen voimme vaikuttaa.

Jäämme odottamaan espanjalaisintervention tuloksia. Onko Suomessa terveys-, talous- ja tiedepoliittista tahtoa luoda uusia strategioita lasten ja nuorten kokonaisvaltaiseen terveyden edistämiseen?

EVASYON.Design and evaluation of a treatment programme for Spanish adolescents with overweight and obesity. The EVASYON Study. BMC Public Health2009, 9:414

Kautiainen S. Overweight and Obesity in Adolescence. Tampere: Tampere University Press; 2008

JH

Image: Graeme Weatherston / FreeDigitalPhotos.net

Stressi, aivot ja syöminen

International Journal of Obesity julkaisi hollantilaisen tutkimusartikkelin siitä, miten akuutti stressi vaikuttaa syömiseen. Hypoteesina oli, että stressin aikana ruoan aikaansaama palkintoaistimus on pienentynyt. Aikaisempien tutkimusten perusteella mm. lisääntynyt kortisoli-hormoni ja vähentynyt dopamiini-välittäjäaine ovat olleet yhteydessä stressiin ja lisääntyneeseen syömiseen.

Yhdeksää tutkimukseen osallistunutta tutkittiin sekä lepotilassa että stressitilassa. Heiltä otettiin verikokeita ja aivokuvia ja heille esitettiin kysymyksiä siitä, miten paljon he pitivät ruoista ja halusivat ruokia eri tilanteissa. Tutkittaville tarjottiin ruokaa sekä paastotilanteessa että myöhemmin uudelleen. Tämän perusteella katsottiin, minkälaista ruokaa ja kuinka paljon he syövät eri tilanteissa. Stressitila tuotettiin tutkittaville matemaattisilla tehtävillä.

Tutkimustulokset vastasivat yleisiä käsityksiä: Stressissä syötiin enemmän ja energiapitoisempaa ruokaa. Kortisolin pitoisuus oli korkeampi stressissä. Aivokuvista saaduilla parametreilla oli tilastollisesti merkitseviä eroja stressitilan ja lepotilan välillä. Stressitilassa, lepotilaan verrattuna, aivojen mielihyvää tuottavat alueet eivät olleet yhtä aktiivisia paastossa eivätkä syömisen jälkeen.

Tutkijoiden mukaan stressitilassa aivojen ruoan tuottama palkintoaistimus ei ole yhtä voimakas kuin lepotilassa. Tämä johtaa lisääntyneeseen syömiseen.

Tutkimuksessa oli vain yhdeksän tutkittavaa, jotka olivat normaalipainoisia naisia. Tulokset antavat kuitenkin viitteitä niistä fysiologisista tekijöistä, jotka selittävät stressin ja ylensyönnin välistä yhteyttä. Aikaisemmin ylipainoisilla tehdyissä tutkimuksissa on saatu samansuuntaisia tuloksia. Näiden tutkimusten valossa stressi vaikuttaa syömisen säätelyyn samalla tavoin sekä ylipainoisilla että normaalipainoisilla.

Born ym. Acute stress and food-related reward activation in the brain during food choice during eating in the absence of hunger. International Journal of obesity 20 Octobet 2009

JH

Rasvoja, hiilihydraatteja ja proteiinia

Osallistu myös Kommentoi-osiossa käytävään keskusteluun uutisen lopussa.

Suomen Akatemian terveyden tutkimuksen yksikönjohtaja dosentti Mikael Fogelholm esitteli valtakunnallisilla ravitsemuspäivillä 5.10. katsauksen painonhallintutkimuksiin ajalta 2005-2009. Hän päätyi siihen, että niin painonhallinnan kuin sairauksien riskitekijöiden kannalta ei voida osoittaa jotain tiettyä energiaravintoaineiden suhdetta, joka olisi selkeästi muita parempi. Tutkimusten mukaan proteiinin itsenäinen – laajasti popularisoitu – hyöty painonhallinnassa ei näyttäisi olevan kovinkaan merkittävä. Samaa pätee glykemiaindeksiin ja glykeemiseen kuormaan, joilla on todennäköisesti kuitenkin muita terveysvaikutuksia.

American Journal of Clinical Nutrition julkaisi kaksi tuoretta tutkimusta, jotka tukevat näitä käsityksiä. Eurooppalaisessa suuressa (n=89 432) kuusi seurantatutkimusta yhdistävässä analyysissä rasvan suhteellinen osuus ruokavaliossa ei ollut yhteydessä painonnousuun. Toisessa tutkimuksessa seurattiin laihduttaneiden ihmisten painonhallintaa vuoden ajan. Painonmuutokset eivät olleet yhteydessä hiilihydraattien tai proteiinin suhteellisiin osuuksiin ruokavaliossa.

Fogelholm ehdotti, että laihdutusdieettejä suunniteltaessa olisi syytä ottaa entistä enemmän huomioon ihmisten henkilökohtaiset mieltymykset. Laihdutuksen voisi myös mieltää entistä enemmän kaksivaiheisena. Ensimmäinen vaihe on laihdutusvaihe, jonka ruokavalio voi erota suurestikin painonhallintavaiheen ruokavaliosta, joka on tarkoitettu loppuelämäksi. Laihdutustuloksen kannalta dieetin noudattaminen on tärkeämpää kuin sen koostumus.

Fogelholmin näkemys on tutkijan näkemys, mitä mieltä sinä olet?

Forouhi ym. Dietary fat intake and subsequent weight change in adults: results from the European Prospective Investigation into Cancer and Nutrition cohorts. American Journal of Clinical Nutrition October 14 2009

Delbridge ym. One-year weight maintenance after significant weight loss in healthy overweight and obese subjects: does diet composition matter? American Journal of Clinical Nutrition September 30 2009

JH

Internet painonhallinnan tukena

Internetistä on tullut niin suosittu terveystiedon lähde, että terveyskasvatusinstituutiona sen voi rinnastaa kenties jo koulutusjärjestelmään tai perheeseen. Ilmiön ympärille on kehittynyt uusi tutkimusalue, ns. eHealth-tutkimus. Painonhallinnan osalta tutkimus on keskittynyt yhteisöportaaleihin, joissa saa vertaistukea, asiantuntijatietoa ja henkilökohtaista palautetta ruokavaliosta. Uusin tutkimus julkaistiin Obesity-julkaisusarjassa.

Yhdysvaltalaisen tutkimuksen tulokset ovat linjassa useampien aikaisempien tutkimusten kanssa, sillä yhteisöportaalien osallistujat pudottivat painoa (-2,281 kg) kahdentoista viikon aikana toisin kuin pelkästään tavallisia terveydenhoitojärjestelmän palveluita saaneet (+0,28kg). Mitä useammin tutkimukseen osallistunut oli kirjautunut portaaliin sitä enemmän hän oli pudottanut painoa.

Tutkimuksen teki poikkeukselliseksi se, että portaali ei ollut kaupallinen, vaan se oli tehty perusterveydenhuollon tarpeisiin. Suomessa on lukemattomien painonhallintablogien ja -keskustelupalstojen lisäksi useita kaupallisia painonhallintaportaaleja (kalorilaskuri, keventäjät, kiloklubi, mammadieetti, pudottajat ja weightwise). Aika näyttää, miten perusterveydenhuollossa internet saadaan valjastettua kansanterveystyöhön. Syntyykö Suomeen internet-yhteisöllisyyteen perustuvia terveydenhoitopalveluja?

Bennett ym. Web-based Weight Loss in Primary Care: A Randomized Controlled Trial. Obesity 20 August 2009

JH

Leptiini-hormoni ja kylläisyys

Obesity -tiedejulkaisun katsausartikkelissa käydään läpi tutkimuksia leptiini-hormonista. Leptiini on kylläisyyteen ja painonhallintaan vaikuttava elimistön viestiaine. Rasvakudos erittää tätä hormonia ja se vaikuttaa keskushermostoon kylläisyyttä lisäten. Kun rasvakudos lisääntyy, myös leptiinin eritys lisääntyy. Kun taas rasvakudos vähenee, myös leptiinin eritys vähenee. Leptiini on siis yksi elimistön rasvavaraston määrän säätelijöistä, jonka seurauksena painonhallinta on vaikeaa: jos vähennät syömistä, elimistö laittaa hanttiin. Kun nyky-yhteiskunnassa useimmilla on ruokaa reilusti saatavilla, johtaa elimistön rasvakudosta suojelevat hormonit lihavuuteen.

On myös esitetty, että lihavuuteen taipuvaisilla ihmisillä saattaa olla leptiini-resistenssi. Vaikka leptiiniä erittyy, se ei jostain syystä pääse keskushermostoon, jolloin näläntunne on suurta ja paino lisääntyy. On kuitenkin syytä muistaa, että ihmisen ruokahaluun ja syömiseen vaikuttaa laaja määrä muita elimistön toimintaan ja ympäristöön liittyviä tekijöitä. Elimistön ruokahalua lisääville mekanismeille, joiden päämääränä on rasvakudoksen ylläpito,  voi vastata säännöllisellä ruokailurytmillä, kohtuullisella annoskoolla sekä lisäämällä kasvisten ja hedelmien käyttöä.

Oswal & Yeo.Leptin and the Control of Body Weight: A Review of Its Diverse Central Targets, Signaling Mechanisms, and Role in the Pathogenesis of Obesity. Obesity 30 July 2009

JH

Ruokatottumukset ja liikunta nuorilla

The International Journal of Behavioral Nutrition and Physical Activity julkaisi tänään artikkelin murrosikäisten ruokatottumuksista ja fyysisestä aktiivisuudesta Iso-Britanniassa. Myös Nutrition Journal julkaisi tänään nuorisotutkimuksen: ruokatottumusten, fyysisen aktiivisuuden ja kehonpainon muutoksista Yhdysvaltalaisilla nuorilla, jotka siirtyivät lukiosta (High School) korkeakouluun (College).

Murrosikäisten tutkimuksessa oli mukana 176 12-16-vuotiasta. Terveellisiä elämäntapoja arvioitiin viikon ajan kolmen suosituksen suhteen: fyysinen aktiivisuus (vähintään 60 min kohtuullisella tai kovalla rasitustasolla päivittäin) hedelmien ja kasvisten käyttö (vähintään viisi annosta päivässä) sekä aamupalan syöminen (vähintään viitenä päivänä viikossa). Fyysistä aktiivisuutta mitattiin nuorten mukana kuljettamallaan kiihtyvyysmittarilla. Kaikki kolme suositusta täytti 6 % tutkituista, kaksi suositusta 40 % ja yhden suosituksen 44 %. Yhtäkään kolmesta suosituksesta ei täyttänyt 10 % tutkittavista. Erityisesti tytöt olivat riskiryhmässä: he olivat vähemmän fyysiseti aktiivisia ja söivät harvemmin aamupalan kuin pojat. Nuoremmat olivat fyysisesti aktiivisempia kuin vanhemmat. Vanhemmat söivät enemmän kasviksia ja hedelmiä kuin nuoremmat, poiketen aikaisemmista tutkimuksista.

Nuorilla aikuisilla tehtyyn tutkimukseen osallistui 186 opiskelijaa. Tiedot kerättiin kevätlukukauden alussa ja lopussa, jolloin opiskelijat suorittavat lukiota, sekä syyslukukauden alussa ja lopussa, jolloin opiskelijat olivat siirtyneet korkeakouluun. Tutkimuksessa mitattiin ruokatottumuksia, fyysistä aktiivisuutta ja muuta terveyskäyttäytymistä. Paino lisääntyi keskimäärin 1,5 kg syyslukukauden aikana (15 viikkoa). Peräti 23 %:lla paino lisääntyi syyslukukaudella vähintään 5 %, joka tarkoitti keskimäärin 4,5 kg. Henkilöt, joiden paino lisääntyi yli 5 %, ilmoittivat syövänsä useammin aamupalaa, nukkuvan enemmän ja harrastavan vähemmän liikuntaa. Aiemmissa tutkimuksissa on saatu samansuuntaisia tuloksia ensimmäisen korkeakouluvuoden vaikutuksista, mutta aiemmin sekä nuorilla että aikuisilla tehdyissä tukimuksissa aamupalan väliin jättäminen ja lyhyet yöunet ovat olleet yhteydessä painon nousuun.

Pearson ym. Patterns of adolescent physical activity and dietary behaviours. The International Journal of Behavioral Nutrition and Physical Activity 22 July 2009

Wengreen, Moncur.Change in diet, physical activity, and body weight among young-adults during the transition from high school to college. Nutrition Journal 22 July 2009

JH

Liikkumaan – vai sittenkin syömään?

Yhdysvalloissa tutkittiin opiskelijoilla, miten liikuntaan liittyvät viestit vaikuttavat ruokahaluun. Kahdessa kontrolloidussa laboratoriokokeessa opiskelijat jaettiin kahteen ryhmään.

Ensimmäisessä kokeessa toiselle ryhmälle näytettiin kuvia, jotka liittyivät liikuntaan ja toiselle ryhmälle näytettiin kuvia, jotka liittyivät sosiaaliseen kanssakäymiseen. Kuvat näytettiin molemmille ryhmille samaan aikaan päivästä ja kuvat olivat laadultaan ja ulkoasultaan toistensa kaltaisia aihetta lukuunottamatta. Heti kuvien näyttämisen jälkeen tutkittaville annettiin mahdollisuus syödä. Liikuntaan liittyviä kuvia nähneet söivät keskimäärin 18,421 kilokaloria energiaa ja sosiaaliseen kanssakäymiseen liittyviä kuvia nähneet 11,98 kil0kaloria energiaa.

Koe toistettiin myöhemmin niin, että kuvat vaihdettiin sanoihin. Näennäisen käsien ja silmien välisen koordinaatiotehtävän keskellä toiselle ryhmälle sanottiin kahdeksan liikuntaan liittyvää sanaa ja toiselle ryhmälle kahdeksan neutraalia sanaa. Tämän jälkeen heille tarjottiin ruokaa. Liikuntaan liittyviä sanoja kuulleet söivät enemmän (108,65 kcal vs 87,77 kcal).

Tutkijat toteavat, että liikuntaan liittyvät viestit saattavat lisätä epätoivotulla tavalla ruokahalua. Onko tässä yksi syy, miksi tutkimuksissa liikuntaan keskittyvät painonhallintaohjelmat eivät ole tuottaneet toivottua tulosta?

Joka tapauksessa tutkimustulos on mielenkiintoinen, vaikka laboratoriossa tapahtunut käyttäytyminen ei ole suoraan yleistettävissä arkielämään. Ainakin sen voi todeta, että liikuntaa on terveellisempää harrastaa, kuin vain ajatella. Toisaalta liikkumattomuudesta ei kannata syyllistää. Lisääkö sosiaalinen paine harrastaa liikuntaa ylensyöntiä?

Obesity. Immediate Increase in Food Intake Following Exercise Messages. February 2009

JH

Onko liikunnasta apua laihduttaessa?

Yleisesti ajatellaan, että liikunnan lisääminen on hyvä keino laihduttaa. Pitkissä seurantatutkimuksissa yhteys liikunnan lisääntymisen ja laihtumisen välillä ei ole kuitenkaan ollut johdonmukainen. Monet asiantuntijat ovatkin sitä mieltä, että liikuntaa kannattaa harrastaa sen muiden terveysvaikutusten vuoksi, ei laihtumisen vuoksi. Laihduttaessa tärkeämpää, kuin liikunnan lisääminen, on löytää oikeanlainen suhde ruokaan ja syömiseen.

Tuoreessa katsausartikkelissa käydään läpi syitä sille, miksi liikunnan lisääminen ei näyttäisi tutkimusten mukaan olevan hyvä keino laihduttaa. Syyt voivat liittyä (1) käyttäytymisen muutoksiin. Ihmiset, jotka lisäävät harrasteliikunta, lisäävät usein syömistä, jolloin energian kulutus ei kasva suhteessa energian saantiin. Myös arkiliikunta voi vähentyä harrasteliikunnan lisääntymisen myötä, jolloin kokonaisenergiankulutus ei välttämättä kasva.

Syyt voivat johtua (2) elimistön toiminnasta. Samanaikainen liikunnan lisääminen ja ruokavalion rajoittaminen voivat johtaa elimistön stressitilaan: kortisolin eritys lisääntyy, insuliinin eritys lisääntyy, elimistön tulehdukset lisääntyvät sekä unen laatu ja määrä heikkenevät, joiden seurauksena rasvakudosta käytetään vähemmän energianlähteenä.

Vaikka liikunnalla ei laihtuisikaan, on silti syytä muistaa, että liikunnan harrastaminen on yksi merkittävimmistä sairauksilta suojaavista tekijöistä myös – ja erityisesti – ylipainoisten kohdalla. Liikunnan on syytä olla mielekästä ja rentouttavaa jolloin se palauttaa elimistöä sen sijaan että se lisäisi elimistön stressitilaa.

Factors that may impede the weight loss response to exercise-based interventions. Obesity reviews, 16 Jun 2009

JH

Suomalaisten terveyskäyttäytyminen ja ruokatottumukset

YLE ja Lääkärilehti uutisoivat Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) raportista “Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys, kevät 2008″. Raportin mukaan suomalaisten ruokatottumukset ovat muuttuneet terveellisemmiksi, mutta siitä huolimatta ylipainoisten määrä on lisääntynyt.

Tuoreita kasviksia kertoi syövänsä päivittäin 42 %. 61 % kertoi käyttäneensä Sydänmerkki-tuotteita edellisen vuoden aikana. Maidon ja levitteiden kohdalla yhä useammat valitsevat tyydyttynyttä rasvaa sisältävien tuotteiden sijaan rasvattomia tai tyydyttymättömiä rasvoja sisältäviä tuotteita.

Miehistä 56 % ja naisista 44 % oli ylipainoisia (painoindeksi ≥ 25) vastanneiden itse ilmoittamien painon ja pituuden perusteella. Miehistä 49 prosenttia ja naisista 55 prosenttia ilmoitti harrastavansa vapaa-ajan liikuntaa vähintään 3 kertaa viikossa. Kolmannes vastaajista ilmoitti yrittäneensä laihduttaa viimeisen vuoden aikana.

Terveys- ja ruokatottumusten alueellisten ja ajallisten erojen seurantaan THL on kehittänyt uuden, helposti käytettävän palvelun terveytemme.fi. Sivustolla voi seurata mm. kasvisten, hedelmien ja marjojen käytön yleisyyttä alueellisesti ja ajallisesta. Palveluun on koottu pitkältä ajalta useiden tutkimusten tiedot ja sen avulla saa hyvän kuvan suomalaisten elintavoista ja sairastavuudesta.

Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys, kevät 2008. Health Behaviour and Health among the Finnish Adult Population,Spring 2008. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Raportti 2/2009

Terveytemme.fi

JH

Opiskelijat ja terveelliset ruokatottumukset

Suomalaisen selvityksen mukaan kolmannes yliopistossa opiskelevista ja 41 % ammattikorkeakoulussa opiskelevista miehistä on ylipainoisia. Säännöllisin väliajoin uutisoidaan myös varusmiesten heikentyneestä yleiskunnosta: vuosi sitten kolmannes varusmiehistä oli ylipainoisia. Mutta mitkä asiat ovat esteenä painonhallinnalle? Entä mitkä asiat tukevat painonhallintaa?

Yhdysvaltalaisilla yliopisto-opiskelijoilla tehtiin tutkimus, jossa tutkittiin esteitä ja mahdollistajia terveelliselle painonhallinnalle. Opiskelijoilla ruokatottumukset eivät ole useinkaan terveelliset, mutta miksi? Tärkeimpänä psyykkisenä syynä epäterveellisille ruokatottumuksille ja liikunnan puutteelle tutkittavat pitivät itsekurin puutetta. Syömistä ohjaa usein sosiaaliset tilanteet ja sosiaalinen paine, jonka takia toimitaan niin kuin muutkin toimivat. Ruokatottumuksiin vaikuttavista ympäristötekijöistä esiin nousivat aikarajoitteet, yliopiston ravintoloiden tarjoamat epäterveelliset ateriavaihtoehdot sekä terveellisen ruoan kallis hinta.

Terveellisiä elämäntapoja tukevina psyykkisinä tekijöinä pidettiin säännöllisistä ruoka-ajoista ja sopivista annoskoista huolehtimista. Tutkittavien mielestä liikunnan harrastamiseen ja erityisesti naisilla terveellisiin ruokatottumuksiin motivoivat ystävät. Ympäristötekijöistä terveellistä painonhallintaa tukivat yliopistojen ruokaloiden terveelliset ateriavaihtoehdot ja yliopiston tarjoamat liikuntamahdollisuudet.

Miehet pitivät naisia enemmän esteenä terveellisen ruoan kallista hintaa ja ruoanvalmistukseen tarvittavan ajan puutetta. Naiset taas pitivät miehiä enemmän stressiä syynä liialliseen syömiseen. Naiset myös painottivat enemmän sosiaalisen paineen ja tuen merkitystä sekä esteenä että mahdollistajana.

College Students’ Barriers and Enablers for Healthful Weight Management: A Qualitative Study. Journal of Nutrition Education and Behavior 2009;41:281-6

JH

Lyö vetoa ja laihdu?

Yhdysvalloissa ja Britanniassa on yleistymässä vedonlyönti laihdutuskeinona, kertoo BBC. Ensin liitytään internetportaalin, kuten www.stickk.com, jäseneksi. Tämän jälkeen perustetaan portaaliin tili, joka sitten hupenee tai paisuu, riippuen siitä, onko päässyt osa- tai päätavoitteisiin. Uutisen mukaan Yhdysvalloissa 85 % palvelun käyttäjistä saavuttaa tavoitteensa.

Asiantuntijat kuitenkin epäilevät tämäntapaisten laihdutuskeinojen pitkäaikaisvaikutuksia. Ihmiset pystyvät kyllä pudottamaan painoaan tehokkaasti – vaikkapa vetoa lyömällä – mutta sopii kysyä, että onko tuloksena pysyviä elämäntapamuutoksia.

JH

Isäksi muutama kilo isompana

BBC uutisoi kyselytutkimuksesta, jonka mukaan brittiläinen mies lihoaa keskimäärin 6,35 kg kumppaninsa raskauden aikana. Miehen “raskauden aikainen” ruokavalio sisältää mm. pitsaa, suklaata, perunalastuja ja olutta. Naisilla raskaus lisää energiantarvetta noin 300-400 kcal vuorokaudessa. Tämän ei välttämättä tarvitsisi tarkoittaa sitä, että myös mies syö yli energiantarpeensa. Artikkelin lopussa todetaan, että niin isän kuin äidin olisi hyvä omaksua raskauden aikana terveellisiä ruokatottumuksia, jotka jatkuisivat ja olisivat esimerkkinä myös lapsen syntymän jälkeen.

JH