Miksi kasvikunnan tuotteita?

Tietyt totuudet eivät horju, vaikka niitä kuinka koettelisi: Runsaasti fytokemikaaleja ja vähän energiaa sisältävät kasvikunnan tuotteet ovat terveellisten ruokatottumusten kulmakivi. Tästä saatiin näyttöä Journal of Human Nutrition and Dietetics -julkaisusarjan esittelemässä poikkileikkaustutkimuksessa.

Fytokemikaalit ovat ruoasta saatavia bioaktiivisia yhdisteitä. Niitä on runsaasti kasviksissa, hedelmissä, marjossa, kokojyväviljassa, pähkinöissä, siemenissä, kasviöljyissä ja viineissä – siis kasvikunnan tuotteissa. Lisätietoa fytokemikaaleista on uutisessa “Kasvikunnan tuotteiden fytokemikaalit“.

Kyseisessä tutkimuksessa runsaasti fytokemikaaleja saaneet olivat hoikempia ja heillä mitattiin vähemmän oksidatiivista stressiä. Normaalipainoisten fytokemikaali-indeksi oli 23,5 ± 13,8 ja ylipainoisten 13,2 ± 11,2. Vähäenergisten ja fytokemikaalirikkaiden kasvisten sisällyttäminen ruokavalioon selittänee alhaisempaa painoa: kun lautasella on reilusti kasviksia, ei jää niin paljon tilaa runsaasti energiaa sisältäville ruoka-aineilla. Toisaalta useissa tutkimuksissa myös energiaa sisältävien fytokemikaalirikkaiden tuotteiden, kokojyväviljan ja pähkinöiden, käyttö on ollut yhteydessä alhaisempaan kehon painoon.

Monet fytokemikaalit toimivat antioksidantteina, jotka vähentävät elimistön oksidatiivista stressiä. Oksidatiivista stressiä pidetään osana useiden kroonisten tautien, kuten syöpien, sydän- ja verisuonitautien sekä diabeteksen, kehittymistä.

Yleisesti hyväksytyn ravintoainetiheys- tai fytokemikaali-indeksin kehittäminen on osoittautunut vaikeaksi. Siitä huolimatta idea ravintoainerikkaasta ruokavaliosta, joka koostuu ravintoainetiheistä ruoka-aineista, on hyvä terveellisen ruokavalion ohjenuora.

Vincent ym. Relationship of the dietary phytochemical index to weight gain, oxidative stress and inflammation in overweight young adults. Journal of Human Nutrition and Dietetics 4 sep 2009

JH

Hedelmät ja kasvikset kodin ruokaympäristössä

Yhdysvalloissa, jossa on vahva sosiologian perinne, on muodissa käsite kodin ruokaympäristö (home food environment). Käsitettä, joka kuvaa sosiokulttuurista, fyysistä ja taloudellis-poliittista ympäristöä, käytetään erityisesti lasten ruokatottumuksia käsittelevässä ravitsemustutkimuksessa. Tutkimussuuntaan voi tutustua tarkemmin uutisessa “Lasten syöminen ja ympäröivä yhteiskuntamme“.

Journal of Nutrition Education and Behavior julkaisi tutkimuksen, jossa testattiin vastaavatko lasten ja heidän vanhempiensa käsitykset kodin ruokaympäristöstä hedelmien ja kasvisten suhteen. Lasten ja vanhempien käsitykset siitä, onko hedelmiä ja kasviksia kotona, tarjoillaanko niitä ja kannustavatko vanhemmat niiden syöntiin, vastasivat pääosin toisiaan. Kuitenkin aikaisempien tutkimusten tavoin aikuiset arvioivat niiden merkityksen jonkin verran suuremmaksi kuin lapset.

Tulokset viittaavat myös siihen, että lasten käsitykset hedelmien ja kasvisten saatavuudesta ja niiden syömiseen kannustamisesta selittävät kasvisten ja hedelmien käyttöä paremmin kuin aikuisten käsitykset. Tutkijoiden mukaan vanhemmat saattavat yliarvioida hedelmien ja kasvisten merkityksen kodin ruokaympäristössä. Aikuiset antavat helpommin sosiaalisesti hyväksyttäviä vastauksia, jotka eivät kuitenkaan vastaa todellista tilaa niin hyvin kuin lasten vastaukset.

Robins0n-O’Brien ym. Fruits and Vegetables at Home: Child and Parent Perception. Journal of Nutrition Education and Behavior 2009;41:360-4

JH

Kasvikunnan tuotteiden fytokemikaalit

Nutrition Reviews –julkaisusarjan laajassa katsauksessa käsitellään raikkaalla tavalla ruoan merkitystä metabolisessa oireyhtymässä. Pitkään yhtenä tärkeimpänä tekijänä kroonisten tautien ehkäisyssä pidettiin ruoan energiaravintoaineiden (proteiinit, rasvat ja hiilihydraatit) suhdetta. Edelleen energian saannin on vastattava kulutusta. Sen sijaan yhä laajemmin hyväksytään, että niin runsaammin laadukkaita rasvoja kuin runsaammin laadukkaita hiilihydraatteja sisältävillä ruokavalioilla on omat hyötynsä.

Ravitsemusneuvonnassa keskeisessä asemassa ovat kasvikunnan tuotteet. Tutkimuksissa kasvikunnan tuotteilla on ollut suojaava vaikutus kroonisten tautien riskitekijöiltä, sairastavuudelta ja kuolleisuudelta. Molekyylitasolla tätä yhteyttä on osattu selittää huonosti. Kun laboratoriossa on laitettu joitain kasvikunnan tuotteiden sisältämiä yhdisteitä purkkiin ja tarjottu niitä ihmisille, ei ole saatu samanlaisia terveyshyötyjä. Selitys lienee kasvikunnan tuotteiden poikkeuksellisen runsaassa fytokemikaalien, terveyttä edistävien bioaktiivisten yhdisteiden, määrässä. Välimeren ruokavalion terveyttä edistäviä vaikutuksia on selitetty sillä, että ne sisältävät runsaasti kasviksia, hedelmiä ja oliiviöljyä  ja kohtuullisesti viiniä, mutta vähemmän eläinkunnan tuotteita.

Erilaisia fytokemikaaleja on ruoassa 5000-10 000. Esimerkiksi värikkäissä hedelmissä ja kasviksissa on karotenoideja. Hedelmissä, marjoissa, värikkäissä kasviksissa, kahvissa, teessä, punaviinissä, oliiviöljyssä, yrttimausteissa ja tummassa kaakaossa/suklaassa on polyfenolisiin yhdisteisiin lukeutuvia flavonoideja. Täysjyväviljassa ja pellavansiemenissä on lignaaneja.

Katsausartikkelissa fytokemikaalit yhdistettiin metabolisen oireyhtymän ehkäisyyn niiden mahdollisen insuliiniherkkyyttä parantavan vaikutuksen takia. Tulevina vuosina saadaan varmasti runsaasti lisätietoa fytokemikaalien molekyylitason mekanismeista elimistössä. Joka tapauksessa runsaasti fytokemikaaleja sisältävillä kasvikunnan tuotteilla on runsaasti terveyttä edistäviä vaikutuksia, vaikka kaikkia mekanismeja ei vielä osatakkaan täysin selittää.

Minich D, Bland J. Dietary management of the metabolic syndrome beyond macronutritients. Nutrition Reviews 2008;66:429-45

JH

Runsaasti kasviksia ja hedelmiä syövillä miehillä alhaisimmat tulehdusarvot

European Journal of Clinical Nutrition julkaisi portugalilaisen poikkileikkaustutkimuksen (n=1060), jossa tutkittiin onko kasvisten ja hedelmien syönnillä yhteyttä tulehduksiin (C-reaktiivinen proteiini). Elimistön tulehduksia, jonka merkkiaine C-reaktiivinen proteiini on, pidetään hyvänä sydän- ja verisuonitautiriskin ennustajana. Kasvisten ja hedelmien terveyttä edistävien vaikutusten on ajateltu välittyvän mm. niiden tulehduksia ehkäisevien ominaisuuksien kautta. Erityisesti kasvisten ja hedelmien sisältämien antioksidanttien uskotaan ehkäisevän tulehduksia.

Miehillä eniten kasviksia ja hedelmiä syönneillä oli alhaisimmat tulehdusarvot. Myös korkeammalla kuidun saannilla oli yhteys alhaisempiin tulehdusarvoihin. Sen sijaan naisilla ei yhteyksiä löydetty.

Miehillä tulokset vastaavat aiempia poikkileikkaustutkimuksia, joissa erityisesti vanhemmilla miehillä suuri kasvisten ja hedelmien käyttö on ollut yhteydessä alhaisempiin tulehdusarvoihin. Tutkijat eivät osanneet antaa yhtä selkeää selitystä, miksi naisten kohdalla ei löydetty yhteyksiä. Miesten ja naisten elimistöt eroavat hormonaalisen toiminnan ja kehon koostumuksen suhteen (rasva- ja lihaskudoksen määrä ja suhde), minkä takia tutkimuksissa saadaan usein erilaisia tuloksia sukupuolten välillä.

Kasvikset ja hedelmät ovat, mukaan lukien niiden tulehduksia ehkäisevän vaikutuksen takia, keskeinen osa terveellistä ruokavaliota.

Oliveira ym. The association of fruits, vegetables, antioxidant vitamins and fibre intake with high-sensitivity C-reactive protein: sex and body mass index interactions. European Journal of Clinical Nutrition 22 July 2009

JH

Suomalaisten terveyskäyttäytyminen ja ruokatottumukset

YLE ja Lääkärilehti uutisoivat Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) raportista “Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys, kevät 2008″. Raportin mukaan suomalaisten ruokatottumukset ovat muuttuneet terveellisemmiksi, mutta siitä huolimatta ylipainoisten määrä on lisääntynyt.

Tuoreita kasviksia kertoi syövänsä päivittäin 42 %. 61 % kertoi käyttäneensä Sydänmerkki-tuotteita edellisen vuoden aikana. Maidon ja levitteiden kohdalla yhä useammat valitsevat tyydyttynyttä rasvaa sisältävien tuotteiden sijaan rasvattomia tai tyydyttymättömiä rasvoja sisältäviä tuotteita.

Miehistä 56 % ja naisista 44 % oli ylipainoisia (painoindeksi ≥ 25) vastanneiden itse ilmoittamien painon ja pituuden perusteella. Miehistä 49 prosenttia ja naisista 55 prosenttia ilmoitti harrastavansa vapaa-ajan liikuntaa vähintään 3 kertaa viikossa. Kolmannes vastaajista ilmoitti yrittäneensä laihduttaa viimeisen vuoden aikana.

Terveys- ja ruokatottumusten alueellisten ja ajallisten erojen seurantaan THL on kehittänyt uuden, helposti käytettävän palvelun terveytemme.fi. Sivustolla voi seurata mm. kasvisten, hedelmien ja marjojen käytön yleisyyttä alueellisesti ja ajallisesta. Palveluun on koottu pitkältä ajalta useiden tutkimusten tiedot ja sen avulla saa hyvän kuvan suomalaisten elintavoista ja sairastavuudesta.

Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys, kevät 2008. Health Behaviour and Health among the Finnish Adult Population,Spring 2008. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Raportti 2/2009

Terveytemme.fi

JH

Ruoka ja eturauhassyöpä

Eturauhassyöpä on kolmanneksi yleisin syövän muoto miehillä. Tutkimusten mukaan eturauhassyövän syntyyn vaikuttavat geneettisten tekijöiden lisäksi ympäristötekijät, ravinto mukaan lukien. Tuoreessa katsausartikkelissa tutkittiin ruokavalion merkitystä eturauhassyövän ehkäisyssä ja hoidossa.

Katsausartikkelissa käytiin läpi aiheesta tehdyt aiemmat tutkimukset. Aihetta ei ole tutkittu perinpohjin, mutta seuraavanlaisia tuloksia on saatu. Eturauhassyövältä ovat suojanneet: vähäinen rasvan saanti, runsas hedelmien ja kasvisten käyttö, korkean energiansaannin välttäminen sekä runsaan lihan ja maitotuotteiden käytön välttäminen.

Tutkimuksissa kasviksista erityisesti tomaatti, kukkakaali, parsakaali ja vihreä tee ovat suojanneet eturauhassyövältä. Mikroravintoaineista E-vitamiinilla ja Seleenillä on ollut suojaava vaikutus. Artikkelin kirjoittajat kehoittavat harkitsevuuteen ravintoainelisien käytössä: on terveellisempää suosia monipuolisesti eturauhassyövältä suojaavia ruoka-aineita, kun luottaa ravintoainelisiin.

Tutkimustulokset ovat sovellettavissa sekä eturauhassyövän ehkäisyyn että hoitoon. Keskustelua herättävää tutkimustuloksessa on maitotuotteiden ja erityisesti kalsiumin riskiä lisäävä vaikutus. Tämän perusteella maitotuotteitakaan ei kannata nauttia mielinmäärin. Kalsium – jolla on myös paljon terveyttä edistäviä vaikutuksia – lisää eturauhassyövän riskiä, jos sen saanti on enemmän kuin 1.5 grammaa päivässä. Suomalaisilla miehillä kalsiumin saanti on keskimäärin 1.1 grammaa päivässä. Nykyinen suomalaisten miesten keskimääräinen saanti on riittävää, jotta kalsiumista saataisiin sen monet terveyshyödyt. Kalsiumia ravintoainelisänä tulisi välttää, mikäli käyttää maitotuotteita.

A systematic review of the effect of diet in prostate cancer prevention and treatment. Journal of Human Nutrition and Dietetics 2009;22:187-99

Finravinto 2007

JH