Sokeripitoisten juomien vaikutus verensokeritasoon

HUOM! Tutkimus on saanut paljon painavaa kritiikkiä: teollisuuden lobbaamisesta ja tarkoitushakuisuudesta. Tutkimus on toteutettu huonosti ja evidenssin taso on heikko. Tutkimus antaa viitteitä sokerin lyhytkestoisesta vaikutuksesta verensokeritasoon, mutta ei vastaa kysymykseen sokerin pitkäkestoisista vaikutuksista diabeteksen kehittymisessä. Katso tarkemmin uutisen lopussa olevasta Comment -valikosta.

Tyypin 2 diabetes on sairaus, jossa henkilöllä on suurentunut verensokeritaso joko paastossa tai aterian jälkeen. American Journal of Clinical Nutrition julkaisi tutkimuksen, jossa verrattiin sokeripitoisten juomien vaikutusta verensokeriin kolmessa ryhmässä: ylipainoisilla miehillä joilla on tyypin 2 diabetes, ylipainoisilla miehillä joilla ei ole tyypin 2 diabetes ja normaalipainoisilla miehillä joilla ei ole tyypin 2 diabetesta. Kontrolloidun ruokavalion lisäksi tutkimukseen osallistuneille annettiin päivän aikana kaksi annosta vettä joko sokerin kanssa (37,5 g x 2) tai kontrollina ilman sokeria. Ruokavalion vaikutusta verensokeriin mitattiin läpi vuorokauden.

Vuorokauden verensokeritasossa ei ollut eroa sokeripitoista juomaa ja pelkkää vettä saaneiden välillä yhdelläkään kolmessa tutkitussa ryhmässä. Verensokeritaso ei suurentunut tai pienentynyt vuorokauden aikana sokerin kohtuukäytöllä terveellistä ruokavaliota noudattaneilla.

Tutkimuksen heikkoutena on pieni otoskoko ja lyhyt seurantajakso. Tutkimustulos ei sulje pois sitä vaihtoehtoa, että pitkään jatkuva säännöllinen sokeripitoisten juomien käyttö saattaa olla terveysriski. Useissa tutkimuksissa on havaittu, että suurentunut verensokeritaso on sydän- ja verisuonitautien riskitekijä.

Manders ym. Prevalence of daily hyperglycemia in obese type 2 diabetic men compared with that in lean and obese normoglycemic men: effect of consumption of a sucrose-containing beverage. American Journal of Clinical Nutrition July 2009

JH

Nestetasapainon ylläpito

Nutrition Today -lehden teemanumero käsittelee nestetasapainoa. Terveen ihmisen painosta on noin 60% vettä. Vedellä on elintärkeä rooli elimistön toiminnassa. Saamme vedestä 60 – 80 %  nesteen muodossa ja 20 – 40% kiinteistä ruoista. Suomalaisissa väestötason juomasuosituksissa todetaan, että 1-1,6 litraa nesteitä vuorokaudessa riittää normaalitilanteissa lähes kaikille ikäryhmille imettäviä äitejä lukuunottamatta.

Tärkein yksittäinen veden tarpeeseen vaikuttava tekijä on hikoilu, jonka takia veden tarpeessa on suurta yksilöllistä vaihtelua. Kun mies menettää nestettä keskimäärin 1,3-3,45 litraa vuorokaudessa, niin kuumissa ja kosteissa olosuhteissa maksimaalisen urheilusuorituksen aikana nesteen menetys voi olla jopa 4 litraa tunnissa. Kuntoliikkujan näkökulmasta: tunnin liikunta ei vaadi yleensä juomista suorituksen aikana, yli tunnin liikunnassa vesi on suositeltava juoma.

Liian vähäinen nesteen saanti ei johda vain akuutteihin oireisiin, vaan uudemmassa tutkimuksessa huono nestetasapaino on yhdistetty mm. virtsanerityselinten ja ruoansulatuskanavan sairauksiin. On siis tärkeää nauttia riittävästi nesteitä. Kuitenkin “yli 2-3 litran veden juonti on vain harvoin tarpeellista”, todetaan suomalaisissa juomasuosituksissa.

Buyckx M. Hydration and Human Health: Critical Issues Update: Asian Congress of Dietetics, April 24 to 26, 2006, Manila, Philippines: Hydration Knowledge, Myths, and Science. Nutrition Today 2009;44: 6-8

Reimers K. Hydration and Human Health: Critical Issues Update: Asian Congress of Dietetics, April 24 to 26, 2006, Manila, Philippines: Hydration: Assessment and Recommendations. Nutrition Today 2009;44:8-10

Valsta ym. Juomat Ravitsemuksessa. Valtion ravitsemusneuvottelukunnan raportti 2008. Helsinki: Yliopistopaino: 2008

JH