Syökää D-vitamiinia!

Suomalainen arvostettu D-vitamiinitutkija Christel Lamberg-Allardt rohkeni sanoa vihdoin ääneen sen, minkä D-vitamiinitutkimusta seuranneet ovat tienneet jo pitkään: D-vitamiinia kannattaa syödä yli nykyisten suositusten. Tämä kannattaa ottaa vakavasti kaikkien omasta ja läheisten terveydestään kiinnostuneiden. Koska ravitsemuspoliittinen päätöksenteko on hidasta, on syytä kuunnella tutkijaa: “Hyvä nyrkkisääntö on Lamberg-Allardtin mukaan 20 mikrogrammaa päivässä aikuisille ja 10 mikrogrammaa pikkulapsille” (Yle 24.11.2009). Nykyinen suositus on aikuisilla 10 mikrogrammaa, jonka alle jää suomalaisten keskimääräinen D-vitamiinin saanti.

D-vitamiinin vallankumous on tapahtunut tieteessä nopeasti 2000-luvulla. D-vitamiinia tarvitaan ympäri elimistöä ja alhaisilla D-vitamiinitasoilla on ollut tutkimuksissa yhteys laajaan joukkoon kroonisia tauteja (ennen kaikkea syövät, sydän- ja verisuonitaudit, tyypin 1 diabetes, MS-tauti, infektiot ja osteoporoosi).

Koska näin suuria määriä D-vitamiinia on lähes mahdotonta saada ruoasta, on ravintoainelisien käyttö suositeltavaa. Usein D-vitamiinilisänä käytetään kalaöljyä, mutta suurempina annoksina voi hyödyntää myös pelkkää D-vitamiinia sisältävää ravintoainelisää. Osa kalaöljyvalmisteista sisältää A-vitamiinia, jota ei ole hyvä saada liikaa.

Tieteellinen näyttö monien ravintoainelisien hyödyistä on kyseenalaista, mutta suurempien D-vitamiinisuositusten takana on poikkeuksellisen laaja tieteellinen konsensus. Lamberg-Allardtin antamat hieman suuremmat suositukset edustavat tällä hetkellä tieteessä jopa varsin konservatiivista laitaa. Asiantuntijapiireissä suurin suositeltava saanti on edelleen 50 mikrogrammaa, tosin tämänkin määrän tieteellisiä perusteita on laajalti epäilty.

Hyviä D-vitamiinin lähteitä ruoasta ovat edelleen rasvaiset kalat sekä D-vitaminoidut levitteet ja maitotuotteet.

Lue myös D-vitamiini ja suomalaisten aliravitsemus?

YLE. Vitamiinisuositukset aiheuttavat päänvaivaa. 24.11.2009

Nutrition Reviews. Special Issue: 22^nd Marabou Symposium: The Changing Faces of Vitamin D. 2008:66;s73-217

JH

Image: Darren Robertson / FreeDigitalPhotos.net

D-vitamiini ja suomalaisten aliravitsemus?

Suomalaisten keskimääräinen D-vitamiinin saanti ruoasta on noin 5 µg päivässä. Saantisuositus on 7,5-10 µg väestöryhmästä riippuen. On esitetty arvioita, että seuraavissa pohjoismaalaisissa ravitsemussuosituksissa suositus tulee olemaan 17,5-25 µg. Tutkimusten mukaan optimaalinen saanti saattaisi olla jopa 25-50 µg.

Nykytutkimus on muuttanut käsityksiä D-vitamiinin merkityksestä. Pitkään ajateltiin, että D-vitamiinin tehtävät rajoittuvat kalsiumin aineenvaihduntaan ja sitä kautta luuston hyvinvointiin. Tutkimuksissa on kuitenkin selvinnyt, että D-vitamiinilla on tärkeitä tehtäviä mm. suolistossa ja elimistön puolustusjärjestelmässä. Heikolla elimistön D-vitamiinitilalla [25(OH)D₃] on ollut yhteys kroonisiin tauteihin (syövät, sydän- ja verisuonitaudit), autoimmuunisairauksiin (tyypin 1 diabetes, MS-tauti) ja infektioihin.

Väestötasolla ruoan D-vitamiinin tarpeen arvioinnin tekee vaikeaksi se, että sitä saadaan ruoan lisäksi ihon tuottamana auringosta. Kesäisin keskipäivällä D-vitamiinia saa runsaasti jo alle kymmenen minuutin kasvojen ja käsivarsien auringolle altistamisella. Koska Suomessa tarvittavia UVB-säteitä on vain kesällä keskipäivällä, D-vitamiinin saanti auringosta on heikkoa syksystä kevääseen. Tummaihoisilla ja vanhuksilla D-vitamiiinin saanti auringosta on heikkoa myös kesällä.

D-vitamiinin saannin takaamiseksi onkin hyvä syödä rasvaista kalaa ja D-vitaminoituja maitotuotteita. Myös D-vitamiinia sisältävät kalaöljykapselit ovat suositeltavia. Kuitenkin jos käyttää useampia ravintoainelisiä, on syytä huomioida, ettei minkään vitamiinin tai kivennäisaineen saanti nouse liian suureksi.

Katso myös aihetta lisää valottavat kommentit uutisen lopusta.

Mosekilde L. Vitamin D requirement and setting recommendation levels: long-term perspectives. Nutrition Reviews 2008;66:s170-7

Heaney R. Vitamin D: criteria for safetyand efficacy Nutrition Reviews 2008;66:s178-81

Nutrition Reviews. The Changing Faces of Vitamin D. 22nd Marabou Symposium Stockholm, Sweden. June 1-3,2007

JH

D-vitamiinia riittävästi?

Ravitsemuskeskustelun yksi kuumimmista puheenaiheista on tällä hetkellä D-vitamiini. Uusimman artikkelin aiheesta julkaisi perjantaina Nutrition Bulletin -lehti.
D-vitamiinia saadaan ruoasssa kalasta, metsäsienistä ja D-vitamiinilla täydennetyistä maitovalmisteista. Tämän lisäksi elimistö hyödyntää iholle tulevia auringon UVB-säteitä tuottamalla niiden avulla D-vitamiinia. Suomessa UVB-säteitä on toukokuun alusta lokakuuhun keskipäivällä. Riittävän D-vitamiinin saannin varmistamiseksi suositellaan syömään useamman kerran viikossa rasvaista kalaa, eri lajeja vaihdellen, sekä päivittäin D-vitaminoituja maitotuotteita. Nykyään monet asiantuntijat suosittelevat myös kalaöljyn käyttöä.

Viimeaikaisissa tutkimuksissa elimistön alhainen D-vitamiinitila on yhdistetty osteoporoosin lisäksi moniin sairauksiin: mm. syöpä, sepelvaltimotauti, diabetes ja masennus. Nämä tutkimustulokset voivat selittyä osittain tutkimusten menetelmällisillä ongelmilla, jolloin elimistön alhainen D-vitamiinitila ei selittäisi sairauksia, vaan kertoisi yleisemmin elimistön tilasta. On kuitenkin todennäköistä, että D-vitamiinin saantisuositusta tullaan nostamaan. Joka tapauksessa kalaruokia, maitotuotteita ja metsäsieniä kannattaa nauttia säännöllisesti. Myös kalaöljytuotteet ovat fiksu valinta, varsinkin jos kalansyönti on vähäistä.

JH