Suomalaisten keskimääräinen D-vitamiinin saanti ruoasta on noin 5 µg päivässä. Saantisuositus on 7,5-10 µg väestöryhmästä riippuen. On esitetty arvioita, että seuraavissa pohjoismaalaisissa ravitsemussuosituksissa suositus tulee olemaan 17,5-25 µg. Tutkimusten mukaan optimaalinen saanti saattaisi olla jopa 25-50 µg.
Nykytutkimus on muuttanut käsityksiä D-vitamiinin merkityksestä. Pitkään ajateltiin, että D-vitamiinin tehtävät rajoittuvat kalsiumin aineenvaihduntaan ja sitä kautta luuston hyvinvointiin. Tutkimuksissa on kuitenkin selvinnyt, että D-vitamiinilla on tärkeitä tehtäviä mm. suolistossa ja elimistön puolustusjärjestelmässä. Heikolla elimistön D-vitamiinitilalla [25(OH)D3] on ollut yhteys kroonisiin tauteihin (syövät, sydän- ja verisuonitaudit), autoimmuunisairauksiin (tyypin 1 diabetes, MS-tauti) ja infektioihin.
Väestötasolla ruoan D-vitamiinin tarpeen arvioinnin tekee vaikeaksi se, että sitä saadaan ruoan lisäksi ihon tuottamana auringosta. Kesäisin keskipäivällä D-vitamiinia saa runsaasti jo alle kymmenen minuutin kasvojen ja käsivarsien auringolle altistamisella. Koska Suomessa tarvittavia UVB-säteitä on vain kesällä keskipäivällä, D-vitamiinin saanti auringosta on heikkoa syksystä kevääseen. Tummaihoisilla ja vanhuksilla D-vitamiiinin saanti auringosta on heikkoa myös kesällä.
D-vitamiinin saannin takaamiseksi onkin hyvä syödä rasvaista kalaa ja D-vitaminoituja maitotuotteita. Myös D-vitamiinia sisältävät kalaöljykapselit ovat suositeltavia. Kuitenkin jos käyttää useampia ravintoainelisiä, on syytä huomioida, ettei minkään vitamiinin tai kivennäisaineen saanti nouse liian suureksi.
Katso myös aihetta lisää valottavat kommentit uutisen lopusta.
Heaney R. Vitamin D: criteria for safetyand efficacy Nutrition Reviews 2008;66:s178-81
JH
