Miksi kasvikunnan tuotteita?

Tietyt totuudet eivät horju, vaikka niitä kuinka koettelisi: Runsaasti fytokemikaaleja ja vähän energiaa sisältävät kasvikunnan tuotteet ovat terveellisten ruokatottumusten kulmakivi. Tästä saatiin näyttöä Journal of Human Nutrition and Dietetics -julkaisusarjan esittelemässä poikkileikkaustutkimuksessa.

Fytokemikaalit ovat ruoasta saatavia bioaktiivisia yhdisteitä. Niitä on runsaasti kasviksissa, hedelmissä, marjossa, kokojyväviljassa, pähkinöissä, siemenissä, kasviöljyissä ja viineissä – siis kasvikunnan tuotteissa. Lisätietoa fytokemikaaleista on uutisessa “Kasvikunnan tuotteiden fytokemikaalit“.

Kyseisessä tutkimuksessa runsaasti fytokemikaaleja saaneet olivat hoikempia ja heillä mitattiin vähemmän oksidatiivista stressiä. Normaalipainoisten fytokemikaali-indeksi oli 23,5 ± 13,8 ja ylipainoisten 13,2 ± 11,2. Vähäenergisten ja fytokemikaalirikkaiden kasvisten sisällyttäminen ruokavalioon selittänee alhaisempaa painoa: kun lautasella on reilusti kasviksia, ei jää niin paljon tilaa runsaasti energiaa sisältäville ruoka-aineilla. Toisaalta useissa tutkimuksissa myös energiaa sisältävien fytokemikaalirikkaiden tuotteiden, kokojyväviljan ja pähkinöiden, käyttö on ollut yhteydessä alhaisempaan kehon painoon.

Monet fytokemikaalit toimivat antioksidantteina, jotka vähentävät elimistön oksidatiivista stressiä. Oksidatiivista stressiä pidetään osana useiden kroonisten tautien, kuten syöpien, sydän- ja verisuonitautien sekä diabeteksen, kehittymistä.

Yleisesti hyväksytyn ravintoainetiheys- tai fytokemikaali-indeksin kehittäminen on osoittautunut vaikeaksi. Siitä huolimatta idea ravintoainerikkaasta ruokavaliosta, joka koostuu ravintoainetiheistä ruoka-aineista, on hyvä terveellisen ruokavalion ohjenuora.

Vincent ym. Relationship of the dietary phytochemical index to weight gain, oxidative stress and inflammation in overweight young adults. Journal of Human Nutrition and Dietetics 4 sep 2009

JH

Kaksi laajaa tutkimusta terveellisten elämäntapojen merkityksestä

JAMA, yksi arvostetuimmista lääketieteen julkaisusarjoista, esittelee tuoreessa numerossaan kaksi laajaa seurantatutkimusta elämäntapojen yhteydestä kroonisiin tauteihin. Toisessa tutkimuksessa seurattiin 22,4 vuoden ajan yli kahtakymmentätuhatta miestä. Tutkimuksessa selvitettiin terveellisten elämäntapojen (normaali paino, ei tupakoi, säännöllinen liikunta, kohtuullinen alkoholin käyttö, viljatuotteiden käyttö aamupalalla sekä kasvisten ja hedelmien käyttö) yhteyttä sydänvaurioiden ilmaantuvuuteen.

Toisessa tutkimuksessa seurattiin 14 vuoden ajan yli kahdeksaakymmentätuhatta naista. Tutkimuksessa selvitettiin terveellisten elämäntapojen (normaali paino, säännöllinen liikunta, verenpainetta ehkäisevä ruokavalio (DASH), kohtuullinen alkoholin käyttö, käyttää ei-narkottiista kipulääkettä vähemmän kuin kerran viikossa ja käyttää 400 µg tai enemmän foolihappolisää päivässä) yhteyttä korkean verenpaineen ilmaantuvuuteen. Seurantajaksojen alussa miehet olivat keskimäärin 53-vuotiaita ja naiset 36-vuotiaita.

Seurantajakson lopussa miehistä, jotka eivät täyttäneet yhtäkään elämäntapakriteeriä, sai 21,2 % sydänvaurion ja miehistä, jotka täyttivät neljä tai enemmän elämäntapakriteerejä, sai 10,1 % sydänvaurion. Kaiken kaikkiaan riski saada sydänvaurio ikävuodesta 40 ikävuoteen 70 oli 13,8 % ja ikävuodesta 80 eteenpäin 10,6 %.

Naisilla merkittävin yhteys oli korkean painoindeksin ja korkean verenpaineen ilmaantuvuuden välillä. Korkealta verenpaineelta suojasivat terveelliset ruokatottumukset, kohtuullinen alkoholin käyttö ja liikunta. Mikäli tutkittavat täyttivät useamman elämäntapakriteerin riski korkeaan verenpaineeseen oli pienempi. Tutkittavilla, joilla oli ylipainoa, mutta muuten terveelliset elämäntavat, riski korkeaan verenpaineeseen oli pienempi.

Tutkimustulokset eivät olleet yllättäviä, mutta pitkän seurantajakson ja suuren tutkittavien määrän takia ne antavat vahvaa näyttöä väestötasolla elämäntapatekijöiden ja kroonisten tautien välisistä yhteyksistä.

[Uutisen kirjoittajan huomautus foolihappolisästä terveyskriteerinä: tutkimusten mukaan on terveellisempää suosia folaatin lähteenä ruoan folaattia kuin saada folaattia pelkästään foolihappona ravintoainelisistä]

Aro A. Miksi folaatti ja foolihappo kiinnostavat? Terveyskirjasto.fi 4.2.2008

Djousse, Driver, Gaziano. Relation Between Modifiable Lifestyle Factors and Lifetime Risk of Heart Failure. JAMA 2009;302:394-400

Forman, Stampfer, Curhan. Diet and Lifestyle Risk Factors Associated With Incident Hypertension in Women. JAMA 2009;302:401-11

JH