Lapset, Nuoret, Stressi, Ylipaino
In Ravitsemus ja yhteiskunta, Ruokakäyttäytyminen on 22.11.2009 at 20.21
Viikolla julkaistiin kaksi tutkimusta, joissa etsittiin lasten ja nuorten ylipainon riskitekijöitä. Kanadalaisessa tutkimuksessa selvitettiin, miten luonnon lähellä kasvaminen vaikuttaa lasten painoon. Brittiläisessä tutkimuksessa seurattiin varhaisnuorten koetun stressin yhteyttä painoon.
Vastoin hypoteesia kanadalaisessa poikkileikkaustutkimuksessa luonnon tai rakennetun ympäristön lähellä asuvilla lapsilla ei ollut eroa painossa. Pohjois-Amerikassa on vahva fyysisen, sosiokulttuurisen ja taloudellis-poliittisen ympäristön terveyskäyttäytymisvaikutuksia selvittävä tutkimusperinne. Usein tutkimuksissa fyysisellä ympäristöllä, kuten kauppojen, ravintoloiden ja puistojen laadulla, on ollut yhteys asukkaiden painoon. Tällaisten tutkimusten ongelmana on kuitenkin syy-yhteyden suunnan epäselvyys: selittääkö ympäristö ihmisten painon vai muuttavatko tietynlaiset ihmiset – joilla on ominainen terveyskäyttäytyminen – tietynlaiseen ympäristöön? Onkin vaikea muodostaa monimuuttajamallia, jolla voitaisiin tutkia puhtaasti fyysisen asuinympäristön vaikutusta painoon.
Brittiläisessä tutkimuksessa seurattiin nuoria 11-vuotiaista 16-vuotiaiksi. Heidän koettua stressiä, vyötärönympärystä ja painoindeksiä mitattiin vuosittain. Seurantajakson aikana lisääntynyt stressi ei ollut yhteydessä suurempaan painoindeksiin. Sen sijaan lähtötilanteessa eniten stressiä kokeneilla oli muita suurempi painoindeksi.
Kummassakin tutkimuksessa saatiin nollatulos. Tämä kertoo lasten ja nuorten ylipainon syiden monimutkaisuudesta. Tieteessä joudutaan usein tyytymään vain muutamien tekijöiden yhteyksien testaamiseen. Ehkäpä nollatulosten poliittinen viesti on siinä, että tarvitsemme lasten ja nuorten terveydenhoidossa kokonaisvaltaista lähestymistapaa.
Potestio ym. Is there an association between spatial access to parks/green space and childhood overweight/obesity in Calgary, Canada? International Journal of Behavior Nutrition and Physival Activity 20 November 2009
Cornelia ym. Perceived Stress and Weight Gain in Adolescence: A Longitudinal Analysis. Obesity 2009;17:2155-61
JH
Image: dan / FreeDigitalPhotos.net
Nuoret, Painonhallinta, Ylipaino
In Ravitsemus ja yhteiskunta, Ravitsemuspolitiikka on 15.11.2009 at 22.09
Eurooppalaisista lapsista 30 % on ylipainoisia. Suomessa nuorten ylipainoisten osuus kolminkertaistui vuosien 1977 ja 2005 välillä. Ympäri maailmaa ollaan avuttomia: miten kaikki se valtava teoreettinen tieto, mikä meillä on ylipainon syistä, saadaan kanavoitua käytäntöön ylipainon ehkäisyssä. Suomessa poliitikot ovat viime kuukausina ehdotelleet ratkaisuksi keppiä sokeri- ja rasvaveron muodossa.
BMC Public Health -julkaisusarja esitteli espanjalaisen interventiotutkimuksen lähtökohtia. Ylipainoisille ja lihaville nuorille tarjotaan kepin sijaan mahdollisuutta muuttaa omia elintapojaan. Tutkimuksessa on mukana 204 13-16-vuotiasta ylipainoista tai lihavaa varhaisnuorta. He tapaavat asiantuntijan ohjauksessa mm. pienissä ryhmissä viikottain kahden kuukauden ajan ja tämän jälkeen kerran kuukaudessa 11 kuukauden ajan. Heiltä seurataan 1) ruokavaliota, 2) fyysistä aktiivisuutta ja kuntoa, 3) psyykkistä profiilia, 4) kehonkoostumusta, 5) hematologista profiilia, 6) biokemiallista ja metabolista profiilia, 7) mineraali- ja vitamiiniprofiilia, 8] immunologista profiilia ja 9) geneettistä profiilia.
Jotta nykyiset nuoret sukupolvet voisivat säilyttää toimintakykynsä pitkälle eläkeikään asti, olisi Suomessakin syytä tarjota nuorille tukea terveiden elintapojen sisäistämiseen. Epäterveellisiä elintarvikkeita emme voi poistaa yhteiskunnasta, mutta niiden kiinnostavuuteen voimme vaikuttaa.
Jäämme odottamaan espanjalaisintervention tuloksia. Onko Suomessa terveys-, talous- ja tiedepoliittista tahtoa luoda uusia strategioita lasten ja nuorten kokonaisvaltaiseen terveyden edistämiseen?
EVASYON.Design and evaluation of a treatment programme for Spanish adolescents with overweight and obesity. The EVASYON Study. BMC Public Health2009, 9:414
Kautiainen S. Overweight and Obesity in Adolescence. Tampere: Tampere University Press; 2008
JH
Image: Graeme Weatherston / FreeDigitalPhotos.net
Lapset, Ravitsemustieto, Ylipaino
In Ravitsemus ja yhteiskunta, Ravitsemuspolitiikka on 06.09.2009 at 19.26
Food, Culture and Society julkaisi ajanhengessä toteutetun tutkimuksen pohjoismaalaisten lasten ruokamaisemista. Lapsille annettiin kamerat ja heitä pyydettiin ottamaan valokuvia ruokamaisemista, joihin he päivän aikana törmäävät esim. koulussa, kotona, kaupoissa, kaduilla, kahviloissa ja ravintoloissa. Tutkimuksessa oli mukana myös suomalaisia lapsia.
Lapsetkaan eivät elä nk. lihavuusepidemian ulkopuolella. Suomessa vuonna 2003 oli ylipainoisten ja lihavien lasten osuus pojissa 19 % ja tytöissä 12 %. Tieteellisessä kirjallisuudessa puhutaan obesogeenisestä ympäristöstä (obesogenic environment), joka kannustaa liikkumattomuuteen ja epäterveellisiin ruokatottumuksiin. Mutta minkälaisista tekijöistä tämä obesogeeninen ympäristö rakentuu? Minkälaisiin ruokamaisemiin tämän päivän lapsi törmää ja miten hän tulkitsee näitä maisemia?
Tutkijoiden mielestä lapsiin ja nuoriin suunnattu ravitsemuspolitiikka on liian holhoavaa, jossa ei kuunnella poliittisten päätösten kohteita. Poliittisessa päätöksenteossa ei riitä, että selvitämme, mitä ihmiset syövät, vaan on ymmärrettävä sitä ympäristöä, jossa asenteet ja käsitykset muodostuvat.
Tutkimuksessa lapset ottivat kuvia terveellisistä ja epäterveellisistä ruoista sekä arjen että juhlan keskellä. He mielsivät kasvikset, hedelmät ja kuitupitoiset ruoat terveellisiksi ja runsaasti sokeria, rasvaa ja suolaa sisältävät ruoat epäterveellisiksi. Epäterveelliset ruokamaisemat liitettiin juhliin. Arkipäivän ruoat koulussa ja kotona miellettiin terveellisiksi. Lasten suosikkiruoiksi mahtui sekä terveellisiksi että epäterveellisiksi miellettyjä ruokia. Voidaankin sanoa, että lapset olivat sisäistäneet kulttuuriset käsitykset ja normit.
Tutkimustulokset eivät välttämättä olleet yllätyksellisiä, mutta tutkimus oli metodologinen ja poliittinen avaus monipuolisempaan lähestymistapaan obesogeenisestä yhteiskunnasta. Kuinka voisimme muuttaa ruokamaisemia – ja niiden peilaamaa yhteiskuntaa – terveellisiä valintoja kannustavaksi? Miksi ihmisten lihavuus on lisääntynyt samaan aikaan kuin luonnontieteellinen tieto ruoan vaikutuksista on läpäissyt koko yhteiskunnan?
Johansson ym. Nordic Children’s Foodscapes: Images and Reflections. Food, Culture and Society 2009;12:25-51
JH
Hedelmät, Kasvikset, Lapset
In Ravitsemus ja yhteiskunta, Ruokakäyttäytyminen on 02.09.2009 at 21.48
Yhdysvalloissa, jossa on vahva sosiologian perinne, on muodissa käsite kodin ruokaympäristö (home food environment). Käsitettä, joka kuvaa sosiokulttuurista, fyysistä ja taloudellis-poliittista ympäristöä, käytetään erityisesti lasten ruokatottumuksia käsittelevässä ravitsemustutkimuksessa. Tutkimussuuntaan voi tutustua tarkemmin uutisessa “Lasten syöminen ja ympäröivä yhteiskuntamme“.
Journal of Nutrition Education and Behavior julkaisi tutkimuksen, jossa testattiin vastaavatko lasten ja heidän vanhempiensa käsitykset kodin ruokaympäristöstä hedelmien ja kasvisten suhteen. Lasten ja vanhempien käsitykset siitä, onko hedelmiä ja kasviksia kotona, tarjoillaanko niitä ja kannustavatko vanhemmat niiden syöntiin, vastasivat pääosin toisiaan. Kuitenkin aikaisempien tutkimusten tavoin aikuiset arvioivat niiden merkityksen jonkin verran suuremmaksi kuin lapset.
Tulokset viittaavat myös siihen, että lasten käsitykset hedelmien ja kasvisten saatavuudesta ja niiden syömiseen kannustamisesta selittävät kasvisten ja hedelmien käyttöä paremmin kuin aikuisten käsitykset. Tutkijoiden mukaan vanhemmat saattavat yliarvioida hedelmien ja kasvisten merkityksen kodin ruokaympäristössä. Aikuiset antavat helpommin sosiaalisesti hyväksyttäviä vastauksia, jotka eivät kuitenkaan vastaa todellista tilaa niin hyvin kuin lasten vastaukset.
Robins0n-O’Brien ym. Fruits and Vegetables at Home: Child and Parent Perception. Journal of Nutrition Education and Behavior 2009;41:360-4
JH
Globalisaatio, Ruokatottumukset
In Ravitsemus ja yhteiskunta on 28.07.2009 at 18.31
Globalisaatioon ja terveyteen liittyviä tieteellisiä artikkeleja esittelee julkaisusarja Globalization and Health. Tuoreessa tutkimuksessa arvioidaan globalisaation, erityisesti kauppapolitiikan liberalisaation, merkitystä Keski-Amerikassa. Perinteisestä ruokakulttuurista siirtyminen uuteen ruokakulttuuriin on johtanut lihavuuden ja kroonisten tautien lisääntymiseen. Markkinoiden avautumisen myötä useiden epäterveellisten elintarvikkeiden saatavuus ja käyttö ovat lisääntyneet. Liha ja prosessoidut elintarvikkeet, joissa on usein paljon rasvaa, sokeria ja suolaa, ovat korvanneet entistä kasvisvoittoista ruokavaliota.
Samantyyppinen muutos on ollut nähtävissä myös mm. Euroopassa asuvilla siirtolaisilla ja Pohjois-Amerikan Inuiteilla. Laajassa katsausartikkelissa todetaan, että eripuolilta maailmaa Eurooppaan muuttaneilla on kasvisvoittoinen ja terveellisempi ruokavalio muuttunut enemmän rasvaa, sokeria ja suolaa sisältäväksi. Erityisesti nuoret sekä toisen tai sitä useamman polven siirtolaiset ovat muuttaneet ruokavaliotaan “länsimaisen ruokavalion” suuntaan. Tämän seurauksena siirtolaisilla on kroonisia tauteja valtaväestöä enemmän. Myös Pohjois-Amerikan Inuiteilla perusruokavalio on muuttunut huonompaa suuntaan runsaan alkoholin käytön pysyessä entisellään, minkä takia sairastavuus on suurta.
Kokoavasti voidaan todeta, että ruokakulttuurien kohtaaminen on suuri rikkaus, mutta vuosisatoja ja -tuhansia vanhoja syömiseen liittyviä viisauksia ei ole syytä unohtaa brändättyjen pussukoiden, patukoiden ja pullojen keskellä.
Thow & Hawkes. The implications of trade liberalization for diet and health: a case study from Central America. Globalization and Health 28 July 2009
Gilbert & Khokhar. Changing dietary habits of ethnic groups in Europe and implications for health. Nutrition Reviews 2008;66:203-15
Jamieson & Kuhnlein. The paradox of anemia with high meat intake: a review of the multifactorial etiology of anemia in the Inuit of North America. Nutrition Reviews 2008;66:256-71
JH
