Ruokakulttuurien vertailu on kiehtovaa. Yhdessä mielenkiintoisimmista tiedejulkaisuista Food & Foodways verrattiin ranskalaisten ja ruotsalaisten käsityksiä hyvinsyömisestä. Tutkija oli yllättynyt, kuinka syvällä kulttuurien väliset erot ovat, vaikka globalisaation myötä maailma on pienentynyt.
Tutkimuksen ryhmähaastatteluaineiston perusteella luotiin kummallekin maalle tyypillinen “maailma”: ranskalaisten perhelähtöinen ja ruotsalaisten teollisuuslähtoinen. Seuraavassa on kuvattu maiden eroja:
Tasapainoinen ruokavalio
- Seurausta traditiosta terveyden ylläpitäjänä (Ranska)
- Seurausta ravitsemuksellisista neuvoista terveyden ylläpitäjänä (Ruotsi)
Hyvä maku
- Yhteisöllinen standardi (Ranska)
- Suhde syöjän ja ruoan välillä (Ruotsi)
Vieraanvaraisuus
- Ruoan tehtävä on luoda sosiaalisia siteitä (Ranska)
- - (Ruotsi)
Säännöllinen ateriointi
- - (Ranska)
- Antaa kontrollin (Ruotsi)
Ruoanvalmistus
- Huolella ja rakkaudella valmistettu ateria on vieraanvaraisuutta (Ranska)
- Huolellinen valmistus tuo terveyttä ja mielihyvää (Ruotsi)
Luonnollisuus
- Perinteisesti valmistettu ruoka tuo mielihyvää ja terveyttä (Ranska)
- Ei-jalostettu ruoka antaa terveyttä ja mielihyvää (Ruotsi)
Lopputulema
- Ruoka luo sosiaalista järjestystä (identiteetti ja liittyminen) (Ranska)
- Ruoka luo käyttökelpoisen kehon (Ruotsi)
Suomalaisen ruokakulttuurin edistämisohjelmalla on meneillään Valtuutettu hyvinsyöjä -kampanja. Valtuutettuja hyvinsyöjiä ovat mm. Tarja Halonen, Elastinen, Mitro Repo ja Hanna Partanen. Voit liittyä heidän joukkoon. Kampanjassa korostuu ruoan maun lisäksi ympäristöystävällisyys. Näkökulma hyvinsyömiseen on aikalailla erilainen kuin edellä esitetyssä tutkimuksessa.
Tuoreessa Taloussanomien uutisessa kerrottiin Suomi Syö 2010 -kyselytutkimuksesta, joka valaisee suomalaisten käsityksiä hyvinsyömisestä:
“Ruoka ei ole meille terveysprojekti. Kieltäytymisen sijaan korostamme ruokailun säännöllisyyttä ja monipuolisuutta.
Herkuttelu on sallittua ja silloin, kun me herkutelemme, emme mieti ravintosisältöjä.
Televisiosta tutun huippukulinarismin sijaan haluamme, että ruoka on hyvää ja sitä on riittävästi. Entistä useammin haluamme syödä valmisruokien sijasta kotona itse tehtyä ruokaa.
Saamme mediasta ristiriitaisia tietoja ruoan terveellisyydestä, mutta uskomme syövämme entistä terveellisemmin. Laihdutamme kuten ennenkin, mutta yhä useampi meikäläinen on tyytyväinen omaan painoonsa.
Kiinnostuksemme nk. terveysvaikutteisiin tuotteisiin hiipuu. Pidämme kiinni perinteistämme – varsinkin juhlapyhinä.
Kotimaisuus on meille entistä tärkeämpää. Vaikka emme ymmärrä aina, mitä lähiruoka tarkoittaa, haluamme syödä sitä. Suosimme lähiruokaa, koska luotamme sen työllistävyyteen, tuoreuteen ja puhtauteen.”
Tällaisessa kyselytutkimuksessa kerrotaan usein ihannekuvasta, ei välttämättä todellisuudesta. Joka tapauksessa suuri osa julkisesta kritiikistä koskee teollisuuslähtöistä ruokamaailmaa. Ihailun kohteena on taas usein ranskalaistyyppinen “aito yhteisöllinen ruokakulttuuri”.
Bildtgård. What It Means to “Eat Well” in France and Sweden. Food and Foodways. October 2010
Janne Huovila
[...] Onko sinulla psyykkinen suhde ruokaan? Epäilemättä, SINÄ psykokulttuurin ja individualismin lapsi. Psykokulttuurin keskellä on kuitenkin tärkeää huudella syömisen yhteisöllisyyden perään. Ruoalta ja syömiseltä ei saa viedä kulttuurisia juuria psykokulttuurin nimissä. Jos tämä teksti oli mielestäsi outoa ja jäsentymätöntä mongerrusta, lue patonkilaisten suhteesta hyvinsyömiseen (Hyvinsyöminen Ranskassa, Ruotsissa ja Suomessa). [...]
[...] Onko sinulla psyykkinen suhde ruokaan? Epäilemättä, SINÄ psykokulttuurin ja individualismin lapsi. Psykokulttuurin keskellä on kuitenkin tärkeää huudella syömisen yhteisöllisyyden perään. Ruoalta ja syömiseltä ei saa viedä kulttuurisia juuria psykokulttuurin nimissä. Jos tämä teksti oli mielestäsi outoa ja jäsentymätöntä mongerrusta, lue patonkilaisten suhteesta hyvinsyömiseen (Hyvinsyöminen Ranskassa, Ruotsissa ja Suomessa). [...]
[...] kysyä, onko maailma ihan tasapainossa jos suosituin puhe hyvinsyömisestä on vihan sumentamaa? Tutkimusten mukaan on kovin suomalaista tai pohjoismaalaista, että ruoka nähdään niin vahvasti ravintoaineina ja [...]