Food, Culture and Society julkaisi ajanhengessä toteutetun tutkimuksen pohjoismaalaisten lasten ruokamaisemista. Lapsille annettiin kamerat ja heitä pyydettiin ottamaan valokuvia ruokamaisemista, joihin he päivän aikana törmäävät esim. koulussa, kotona, kaupoissa, kaduilla, kahviloissa ja ravintoloissa. Tutkimuksessa oli mukana myös suomalaisia lapsia.
Lapsetkaan eivät elä nk. lihavuusepidemian ulkopuolella. Suomessa vuonna 2003 oli ylipainoisten ja lihavien lasten osuus pojissa 19 % ja tytöissä 12 %. Tieteellisessä kirjallisuudessa puhutaan obesogeenisestä ympäristöstä (obesogenic environment), joka kannustaa liikkumattomuuteen ja epäterveellisiin ruokatottumuksiin. Mutta minkälaisista tekijöistä tämä obesogeeninen ympäristö rakentuu? Minkälaisiin ruokamaisemiin tämän päivän lapsi törmää ja miten hän tulkitsee näitä maisemia?
Tutkijoiden mielestä lapsiin ja nuoriin suunnattu ravitsemuspolitiikka on liian holhoavaa, jossa ei kuunnella poliittisten päätösten kohteita. Poliittisessa päätöksenteossa ei riitä, että selvitämme, mitä ihmiset syövät, vaan on ymmärrettävä sitä ympäristöä, jossa asenteet ja käsitykset muodostuvat.
Tutkimuksessa lapset ottivat kuvia terveellisistä ja epäterveellisistä ruoista sekä arjen että juhlan keskellä. He mielsivät kasvikset, hedelmät ja kuitupitoiset ruoat terveellisiksi ja runsaasti sokeria, rasvaa ja suolaa sisältävät ruoat epäterveellisiksi. Epäterveelliset ruokamaisemat liitettiin juhliin. Arkipäivän ruoat koulussa ja kotona miellettiin terveellisiksi. Lasten suosikkiruoiksi mahtui sekä terveellisiksi että epäterveellisiksi miellettyjä ruokia. Voidaankin sanoa, että lapset olivat sisäistäneet kulttuuriset käsitykset ja normit.
Tutkimustulokset eivät välttämättä olleet yllätyksellisiä, mutta tutkimus oli metodologinen ja poliittinen avaus monipuolisempaan lähestymistapaan obesogeenisestä yhteiskunnasta. Kuinka voisimme muuttaa ruokamaisemia – ja niiden peilaamaa yhteiskuntaa – terveellisiä valintoja kannustavaksi? Miksi ihmisten lihavuus on lisääntynyt samaan aikaan kuin luonnontieteellinen tieto ruoan vaikutuksista on läpäissyt koko yhteiskunnan?
JH
