
Suomalaisen selvityksen mukaan kolmannes yliopistossa opiskelevista ja 41 % ammattikorkeakoulussa opiskelevista miehistä on ylipainoisia. Säännöllisin väliajoin uutisoidaan myös varusmiesten heikentyneestä yleiskunnosta: vuosi sitten kolmannes varusmiehistä oli ylipainoisia. Mutta mitkä asiat ovat esteenä painonhallinnalle? Entä mitkä asiat tukevat painonhallintaa?
Yhdysvaltalaisilla yliopisto-opiskelijoilla tehtiin tutkimus, jossa tutkittiin esteitä ja mahdollistajia terveelliselle painonhallinnalle. Opiskelijoilla ruokatottumukset eivät ole useinkaan terveelliset, mutta miksi? Tärkeimpänä psyykkisenä syynä epäterveellisille ruokatottumuksille ja liikunnan puutteelle tutkittavat pitivät itsekurin puutetta. Syömistä ohjaa usein sosiaaliset tilanteet ja sosiaalinen paine, jonka takia toimitaan niin kuin muutkin toimivat. Ruokatottumuksiin vaikuttavista ympäristötekijöistä esiin nousivat aikarajoitteet, yliopiston ravintoloiden tarjoamat epäterveelliset ateriavaihtoehdot sekä terveellisen ruoan kallis hinta.
Terveellisiä elämäntapoja tukevina psyykkisinä tekijöinä pidettiin säännöllisistä ruoka-ajoista ja sopivista annoskoista huolehtimista. Tutkittavien mielestä liikunnan harrastamiseen ja erityisesti naisilla terveellisiin ruokatottumuksiin motivoivat ystävät. Ympäristötekijöistä terveellistä painonhallintaa tukivat yliopistojen ruokaloiden terveelliset ateriavaihtoehdot ja yliopiston tarjoamat liikuntamahdollisuudet.
Miehet pitivät naisia enemmän esteenä terveellisen ruoan kallista hintaa ja ruoanvalmistukseen tarvittavan ajan puutetta. Naiset taas pitivät miehiä enemmän stressiä syynä liialliseen syömiseen. Naiset myös painottivat enemmän sosiaalisen paineen ja tuen merkitystä sekä esteenä että mahdollistajana.
JH

Mikäs on sitten se määritelmä joka kertoo onko ihminen ylipainoinen vai ei? BMI tuskin, olisiko sitten vyötärön ympärysmitta?
Ylipainon voi määritellä tosiaan monella tapaa.
Yksittäisen ihmisen kohdalla paras ylipainon mittari on vyötärönympärys. Vyötärön seudulla oleva rasvakudos on terveydelle haitallista, ei niinkään lantion seudulla oleva rasvakudos tai lihaskudos. Tutkimuksissa kuitenkin usein käytetään mittarina painoindeksiä (BMI), koska väestötasolla BMI ja vyötärönseudun rasva korreloivat vahvasti. Se, että Suomessa BMI on viimeisten vuosikymmenien aikana kasvanut, ei selity sillä, että 80 % väestöstä käy neljä kertaa viikossa punttisalilla. Valitettavasti sama pätee opiskelijoihin.
Tutkimuskäytössä ryhmä- tai väestötasolla ylipainon määritteleminen painoindeksin mukaan on toimiva ratkaisu. Sen sijaan painoindeksi ei kerro välttämättä yksittäisen ihmisen tilanteesta kaikkea; tällöin on syytä huomioida vyötärönympärys, ruumiinrakenne, rasvan jakautuminen kehoon ja lihasmassan määrä. Terveydenhuollossa käytetään nykyään bioimpedanssia, jonka avulla saadaan ihmiseltä kaikki nämä tiedot helposti ja luotettavasti.
Aiheesta voi lukea lisää Sydänliiton sivuilta: http://www.sydanliitto.fi/kaikki_sydamesta/painonhallinta/fi_FI/painoindeksi/
JH