Median käyttö ja ylipaino

Runsas median käyttö on yhdistetty ylipainon lisääntymiseen. Syinä on pidetty median käyttöön liittyvää inaktiivisuutta ja lisääntynyttä syömistä sekä median epäterveellisiin ruokatottumuksiin kannustavia viestejä. Kolmessa tuoreessa tutkimuksessa selvitettiin TV:n ja ylipainon välisiä yhteyksiä.

Journal of Nutrition Education and Behavior julkaisi tutkimuksen, jossa selvitettiin lapsille ja nuorille suunnattua mainontaa englanninkielisillä ja espanjankielisillä TV-kanavilla. Joka viides mainos käsitteli ruokaa. 70 % näistä mainoksista käsitteli tuotteita, joissa oli joko runsaasti rasvaa tai sokeria. Useampi kuin joka neljäs ruokaa käsittelevistä mainoksista oli pikaruokamainos. Hedelmiä ja kasviksia käsitteli vain 1,7 % mainoksista. Julkisen sektorin tuottamia ruokatiedotteita oli harvoin, vain joka kuudeskymmeneskolmas mainos. Tutkijoiden mukaan tälläisessa mediamaisemassa korostuu mediakasvatuksen merkitys.

Obesity -julkaisusarjan kreikkalaisesa tutkimuksessa selvitettiin esikouluikäisten TV:n katselun määrän yhteyttä lihavuuteen. Lihavuus oli tilastollisesti merkitsevästi yleisempää lapsilla, jotka katsoivat TV:tä yli 2 h päivässä. TV:n katselulla oli fyysisestä aktiivisuudesta riippumaton yhteys lihavuuteen. Tämä saattaa tutkijoiden mukaan selittyä sillä, että TV:tä katsellessa syöminen lisääntyy ja energiansaanti kasvaa.

Obesity esitteli myös tutkimuksen, jossa verrattiin neljänkymmenen ihmisen itseraportoitua TV:n katselua elektronisen mittarin antamaan tulokseen. Tutkittavat arvioivat käyttäneensä TV:n katseluun aikaa keskimäärin päivässä 4,3±1,3 h. Todelliseen katseluaikaan nähden tutkittavat keskimäärin aliarvioivat oman katseluajan 0,6±2,3 h päivässä ja 4,3 h viikossa. Tutkijat olivat sitä mieltä, että itseraportoitua TV:n katselua voidaan hyödyntää tutkimuksissa kunhan huomioidaan mahdollinen, pieni katseluajan aliraportointi.

Bell ym. Frequency and Types of Foods Advertised on Saturday Morning and Weekday Afternoon English- and Spanish-Language American Television Programs. Journal of Nutrition Education and Behavior 2009;41:406-13

Manios ym. Obesity and Television Watching in Preschoolers in Greece: The GENESIS Study. Obesity 2009;17:2047-53

Otten ym. Relationship Between Self-report and an Objective Measure of Television-viewing Time in Adults. Obesity 2009 Oct 29

JH

Health 2.0 -portaali kustannustehokas työnantajalle?

Internetin terveystiedon ja -palveluiden vaikutukset kansanterveyteen ovat pitkäaikaisia ja kasautuvia. Tämän takia ei voida luoda tutkimusasetelmaa, joka numeerisesti kertoisi, mikä on internetin terveystiedon ja -palveluiden kansanterveydellinen vaikuttavuus. eHealth-tutkimuksessa haetaan kuitenkin tällä hetkellä poliittiista uskottavuutta erilaisilla kustannuslaskelmilla. Journal of Medical Internet Research julkaisi Yhdysvaltalaisen tutkimuksen, jossa tutkittiin ravitsemusaiheisen internet-palvelun kustannusvaikutuksia työnantajalle.

Tutkimuksessa oli mukana 15 237 työntekijää tai heidän puolisoaan. Heistä 735 kuului erityisryhmään sydän- ja verisuonitaudin takia. Kaikista tutkittavista 1967 sai mahdollisuuden käyttää DASH for Health -portaalia. Loput kuuluivat verrokkiryhmään. Tutkimuskysymyksenä oli, laskeeko ravitsemus-portaalin käyttö työntekijöiden aiheuttamia terveydenhoitokustannuksia työnantajalle?

Kun analyysissä huomioitiin kaikki tutkittavat, ei kustannuksissa ollut eroja portaaliin osallistuneiden ja osallistumattomien välillä. Sen sijaan sydän- ja verisuonitaudin takia erityisryhmään kuuluvilla portaalin käytöllä oli yhteys keskimäärin 827 dollaria pienempään kustannukseen vuodessa. Mikäli tutkittava kirjautui portaalin useamman kuin 9 kertaa, jokainen tämän jälkeinen käyntikerta oli yhteydessä pienempään koko vuoden kustannukseen (annos-vaste-suhde). Sydän -ja verisuonitauti -erityisryhmällä jokainen lisäkirjautumiskerta oli yhteydessä 55 dollaria pienempään kustannukseen vuodessa.

Tutkimuksessa saatiin lisänäyttöä sille, että työnantajan kustantamat health 2.0 -portaalit voivat olla kustannustehokkaita. Aikaisempien tutkimusten tavoin sisäänkirjautumisen määrä oli yhteydessä palvelun tehokkuuteen.

Tutkimusten perusteella voidaan todeta, että Health 2.0 -portaalit ovat tehokkaita, mikäli ne kykenevät luomaan kohtaamispinnan, jolla on jatkuvuutta.

Sacks ym. A Web-Based Nutrition Program Reduces Health Care Costs in Employees With Cardiac Risk Factors: Before and After Cost Analysis. Journal of Medical Internet Research 2009;11:e43

JH

Myös Medical News Today ja Science Daily uutisoivat tutkimuksesta 28.10.2009

Stressi, aivot ja syöminen

International Journal of Obesity julkaisi hollantilaisen tutkimusartikkelin siitä, miten akuutti stressi vaikuttaa syömiseen. Hypoteesina oli, että stressin aikana ruoan aikaansaama palkintoaistimus on pienentynyt. Aikaisempien tutkimusten perusteella mm. lisääntynyt kortisoli-hormoni ja vähentynyt dopamiini-välittäjäaine ovat olleet yhteydessä stressiin ja lisääntyneeseen syömiseen.

Yhdeksää tutkimukseen osallistunutta tutkittiin sekä lepotilassa että stressitilassa. Heiltä otettiin verikokeita ja aivokuvia ja heille esitettiin kysymyksiä siitä, miten paljon he pitivät ruoista ja halusivat ruokia eri tilanteissa. Tutkittaville tarjottiin ruokaa sekä paastotilanteessa että myöhemmin uudelleen. Tämän perusteella katsottiin, minkälaista ruokaa ja kuinka paljon he syövät eri tilanteissa. Stressitila tuotettiin tutkittaville matemaattisilla tehtävillä.

Tutkimustulokset vastasivat yleisiä käsityksiä: Stressissä syötiin enemmän ja energiapitoisempaa ruokaa. Kortisolin pitoisuus oli korkeampi stressissä. Aivokuvista saaduilla parametreilla oli tilastollisesti merkitseviä eroja stressitilan ja lepotilan välillä. Stressitilassa, lepotilaan verrattuna, aivojen mielihyvää tuottavat alueet eivät olleet yhtä aktiivisia paastossa eivätkä syömisen jälkeen.

Tutkijoiden mukaan stressitilassa aivojen ruoan tuottama palkintoaistimus ei ole yhtä voimakas kuin lepotilassa. Tämä johtaa lisääntyneeseen syömiseen.

Tutkimuksessa oli vain yhdeksän tutkittavaa, jotka olivat normaalipainoisia naisia. Tulokset antavat kuitenkin viitteitä niistä fysiologisista tekijöistä, jotka selittävät stressin ja ylensyönnin välistä yhteyttä. Aikaisemmin ylipainoisilla tehdyissä tutkimuksissa on saatu samansuuntaisia tuloksia. Näiden tutkimusten valossa stressi vaikuttaa syömisen säätelyyn samalla tavoin sekä ylipainoisilla että normaalipainoisilla.

Born ym. Acute stress and food-related reward activation in the brain during food choice during eating in the absence of hunger. International Journal of obesity 20 Octobet 2009

JH